Uutiset

Keskussairaalan hedelmöityshoidoilla raskaaksi puolet

Viime vuonna tuli täyteen 20 vuotta siitä, kun ensimmäinen koeputkihedelmöityksellä alkunsa saanut lapsi syntyi Suomessa.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa pariskuntien lapsettomuutta hoidetaan systemaattisesti yhdeksättä vuotta.

Synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, osastonlääkäri Marjukka Hirvioja kertoo, että lapsettomuudesta kärsii jossain elämänsä vaiheessa 15 prosenttia pareista. Tästä hoitoon hakeutuu noin kolmannes. Vuosittain Suomessa syntyvistä lapsista 2,5 prosenttia saa alkunsa hedelmöityshoidoilla.

Keskussairaalassa on vuosittain ollut hoidossa noin 70 pariskuntaa. Viime vuonna koeputkihedelmöitykseen asti eteni 60 paria, joista tasan puolella raskaaksi tuleminen onnistui.

– Se on paras tulos tähän mennessä. Tulokset ovat vähitellen koko ajan parantuneet. Muiden, kevyempien hoitokeinojen tulokset ovat vaatimattomampia.

Hoidoissa monta vaihetta
Lapsettomuushoitoja annetaan keskussairaalaan piiriin kuuluville pariskunnille, joilla on enintään yksi yhteinen lapsi ja jotka ovat yrittäneet raskautta vuoden. Naisen pitää olla alle 40-vuotias tai hänellä on 10 prosentin mahdollisuus tulla raskaaksi. Sperma-analyysi vaaditaan etukäteen. Pareilla on oikeus kolmeen koeputkihedelmöitykseen. Hoidot loppuvat jo aiemmin, mikäli niillä saadaan aikaiseksi kaksi lasta.

Hoitoon Hämeenlinnassa pääsee 2-3 kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta, mikä on lyhyt aika verrattuna suurkaupunkeihin, joissa jonot hoitoon ovat pitkiä.

Aluksi pareille tehdään tarvittavat terveys- ja hormonitutkimukset, joilla syitä lapsettomuuteen yritetään selvittää. 30 prosentissa syy on naisissa, 30 prosentissa miehissä ja 30 prosentissa molemmissa. Hoidetuista kymmenellä prosentilla lapsettomuuden syy on selittämätön.

Yhä yleistynyt korkea lapsenteon aloittamisikä on Hirviojan mukaan yksi keskeisimmistä syistä lapsettomuuteen.

– Munasolujen laatu heikkenee ja käytettävissä oleva aika tehdä lapsia tulee vastaan. 40-vuotiailla onnistumisprosentti on hoidoissa enää alle 10 prosenttia.

– Lapsettomuus ja hoidot ovat monille kriisi. Vaikka tulee iloisia onnistumisia, niin puolet on pettymysten kanssa toimeentulemista. Tarpeeksi emme pysty psyykkistä puolta hoitamaan. Psykiatrisella puolella on tarjolla keskusteluapua, jos potilas sitä toivoo.

Raskaaksi tulemista yritetään ensin koeputkihedelmöitystä kevyemmillä hoidoilla. Kuukautisten puuttuessa ne yritetään ensin saada aikaan lääkkein ja raskaaksi tuloa luonnollisella keinolla. Yhdyntöjä voidaan myös ajoittaa ovulaatioon tai ruiskuttaa sperma kohtuun.

Itse koeputkihedelmöitykset eli munasolujen punktiot ja tuore- tai pakastealkioiden siirrot tehdään ostopalveluna Tampereella Finnmedissä. Se on Tampereen yliopiston ja Väestöliiton yhteinen laitos. Erityistapauksissa palvelut ostetaan AVA-klinikalta.

Asiakkaalle hoidot edullisia
Potilas maksaa yhdestä kunnallisesta koeputkihedelmöityshoidosta vain neljä 22 euron hintaista poliklinikkamaksua sekä 72 euron päiväkirurgian maksun Tampereelle.

Lisäksi potilaan kontolle jää 700-800 euron lääkekuurista se osuus, joka ylittää Kelan määrittämän vuotuisen 610 euron omavastuuosuuden. Itse maksettavasta osuudesta saa Kelalta korvauksen, kuten myös sperma-analyysista.

Potilaan kustannukset ovat kuitenkin vain murto-osa noin 1 500 euron kokonaiskustannuksista, joista vastaa keskussairaala.
Yksityisklinikoilla, jossa kaikki kustannukset jäävät potilaan maksettavaksi, hoidon hinnat vaihtelevat 1 500 eurosta 2 500 euroon. Kela korvaa osan kustannuksista.

Hedelmöityslaki mietityttää
Eduskuntaan kesäkuussa tai viimeistään syyskauden alussa tuleva uusi hedelmöityslaki mietityttää Marjukka Hirviojaa. Siinä otettaneen kantaa, sallittaisiinko hedelmöityshoidot myös yksinäisille naisille ja naispareille.

Ehtona voi olla, että siittiöitä luovuttavan miehen pitäisi sitoutua siihen, että hänet voidaan myöhemmin äidin tai lapsen vaatimuksesta vahvistaa isäksi.

– Pelkona on, että spermanluovuttajia ei enää saada ja spermapankki häviää, jolloin ei voida enää auttaa luovutusspermaa tarvitsevia perinteisiä parejakaan. Jos laki kieltää yksinäisten naisten ja naisparien hoidot, todennäköisesti sitä kierrettäisiin ja haettaisiin se muodollinen puoliso. Eihän me nytkään tiedetä parien taustoja.

– Mikäli hoitoja ei kielletä, en näe mitään estettä heidän hoitamiseensa, jos tarjolla on rakastavat vanhemmat ja hyvä koti. Heteropari ei millään tavalla takaa näitä. Hoidosta päättävät kuitenkin kunnat ja sairaalapiirit. Voi olla, että ne tekevät asiassa periaatepäätöksiä. (HäSa)