Uutiset

Keskusta-alueet nostetaan kaavoituksella

Kauppaa yritetään paimentaa yhä enemmän kuntien keskustoihin tai ainakin yhdyskuntarakenteen sisälle.

Keväällä voimaan tullut lakimuutos sisältää neljän vuoden siirtymäkauden, mutta sen jälkeen lain kanssa ristiriidassa olevat yleiskaavat vanhenevat.

-Vaikka nyt on siirtymäaika meneillään, varastoon ei voi kaavoittaa. Esimerkiksi ristiriitaiset yleiskaavat vanhenevat 2015, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Pekka Normo kertoi keskiviikkona Hämeenlinnassa.

Hän puhui Hämeen ely-keskuksen järjestämillä maankäytön ja rakentamisen neuvottelupäivillä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei enää siirtymävaiheen jälkeen tunne käsitettä tilaa vaativa erikoistavaran kauppa.

Lakimuutokseen on kirjattu keskusta-alueiden ensisijaisuus.


Asiointimatkat kohtuullisia

Lakimuutoksella on pyritty siihen, ettei suunniteltu maankäyttö haittaa keskusta-alueiden kaupallisten palvelujen kehittämistä.

Palvelujen pitäisi myös olla saavutettavissa julkisin liikennevälinein tai kevyellä liikenteellä.

-Myös halutaan edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia, Normo perusteli.

Ei tämä kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki tilaa vievä kauppa olisi pakko änkeä keskikaupungille.

-Tietysti kaupan laatu on kaavoituksessa otettava huomioon. Esimerkiksi autokauppa ei voi sijoittua keskustaan. Yhdyskuntarakenteeseen rajoittuville alueille on mahdollista kaavoittaa tällaistakin kauppaa.

Pekka Normo arvioi, että etäisille pelloille ja metsiin kaavoitettavien hyperkauppakeskusten aika on kuitenkin ohi.

Tämä koskee myös muita palvelu-, asuin- ja työpaikkakeskittymiä. Niitä ei tulisi sijoittaa irralleen jo olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.


Myymälät kasvaneet

Kaupan toiminta on muuttunut merkittävästi muutaman vuosikymmenen kuluessa. Vielä 1980-luvulla puolet myymälöistä oli alle 2 000 neliön. 1990-luvulla volyymi laski, mutta 2000-luvulla myymälöiden määrä ja koko on kasvanut merkittävästi.

Nyt noin puolet myymälöistä on yli 10 000 neliötä. Nopeasti hankkeiden koko on kymmenkertaistunut.

Suunnitelmissa on myös todella jättimäisiä yksiköitä, joissa pinta-ala olisi jopa 100 000-300 000 kerrosneliötä.


2 000 neliötä ei ole suuri

Neuvottelupäivillä tulikin kritiikkiä siitä, että vähittäiskaupan suuryksikön raja on pysyy 2 000 neliössä, vaikka se ei todellisuudessa ole suuri yksikkö.

Maakuntakaavan tulee osoittaa aluevaraukset sellaisille seudullisille kaupan suuryksiköille, joilla on vaikutuksia yli kuntarajojen.

Myös vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta.

-Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos vaikutusten selvityksillä pystyään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.

-Asiaa on katsottava myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Elinkeinotoiminnalle on osoitettava riittävästi sijoittumismahdollisuuksia.


Verkkokauppa kasvaa

Neuvottelupäiville osallistuneet kuntien kaavoitusammattilaiset ja luottamushenkilöt muistuttivat myös siitä, että kaupan rakenne on muuttumassa nopeasti.

Vaikka verkkokauppa näytti Suomessa ensin kasvavan hitaasti, nyt sen osuus on jo merkittävä.

Viime vuonna verkkokauppaa käytiin 10 miljardilla. Siitä päälle 40 prosenttia on tavarakauppaa ja yli 50 prosenttia palveluita.

Tämä voi lähivuosina muuttaa kaupan tarpeita merkittävästi. (HäSa)

Menot