Uutiset

Keskusta nousi taas jaloilleen

Suomen Keskusta on kokoontunut synnyinsijoilleen Ouluun juhlimaan satavuotisuuttaan. Vuonna 1906, yhtä jalkaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kanssa kaupungissa perustettiin Suomen maalaisväestön liitto. Samoihin aikoihin laihialainen maakauppias ja nuorisoseuramies Santeri Alkio perusti Etelä-Pohjanmaalla Nuorsuomalaisen maalaisliiton. Nämä yhdistyivät pari vuotta myöhemmin Maalaisliitoksi, keskustan edeltäjäksi.

Maalaisliitto oli nimensä mukaisesti maanviljelijöiden ja maaseudun ihmisten puolue, joka ei edes tavoitellut kaupunkilaisten suosiota.

Nyky-Keskusta on eurooppalaisessa puoluekartassa kummajainen. Sillä on poikkeavan suuri kannatus verrattuna muihin talonpoikaistaustaisiin keskustapuolueisiin. Kun Suomi oli vielä sotien jälkeen vahvasti maatalousyhteiskunta, oli luonnollista, että Maalaisliitto pysyi politiikan ytimessä.

Puolue pystyi mukautumaan yhteiskunnalliseen murrokseen paitsi aattellisesti, myös nimeä vaihtamalla. Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi vuonna 1965. Vuodesta 1988 saakka sen nimi on ollut Suomen Keskusta.

Puolue ei peittele talonpoikaisia juuriaan, mutta se on onnistunut saamaan kannattajikseen muitakin kuin viljelijöitä. Kolmannes sen äänestäjistä on palkansaajia, kolmannes eläkeläisiä ja loput maanviljelijöitä, yrittäjiä ja opiskelijoita.

Keskustassa on perinteisesti käyty kovia vääntöjä, joiden vaiheilla puolueen on ennustettu hajoavan. Näin on kerran käynytkin, kun Veikko Vennamo riitautui ja perusti oman puolueen. Vennamon SMP nousi vain hetkeksi suomalaisen politiikan etulinjaan.

Viime talvena keskusta ja erityisesti sen puheenjohtaja Matti Vanhanen konttasivat penkin alle menneiden presidentinvaalien ja puoluejohtajan yksityiselämän kolhujen takia. Hätäisimmät ennustivat jo Vanhasen puolueuran loppuvan Oulussa.

Näin ei käynyt. Matti Vanhanen on puolueensa kiistaton johtaja ja kannatusluvut ovat palanneet tuttuun tasoon. Keskusta puhaltaa taas lujasti demareiden niskaan ja ero kokoomukseenkin on selvä.

Oulun kokouksessa ainoa jännityksen aihe on puoluesihteerin valinta. Olipa valinta kumpi tahansa, Mikko Alkio tai Jarmo Korhonen, se ei jaa puoluetta yhtään mihinkään.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin puolue lähtee verraten hyvistä asemista. Matti Vanhanen on keskustaa laajemminkin pidetty pääministeri. Maan talouden hyvä kehitys heijastuu myös hallituksen suosioon.

Kun keskusta on avoimesti ilmoittanut sille sopiviksi hallituskumppaneiksi sekä demarit että kokoomuksen, on ilmeistä, että puolue on politiikanteon ytimessä maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen. Tämä on jo hermostuttanut demareita, joiden mielestä pääministeri tulee automaattisesti suurimmista puolueesta. Toisinkin voi käydä, sillä porvarihallitus on mahdollinen vaihtoehto.

Viime kädessä asian päättävät äänestäjät, mutta satavuotias keskusta on joutunut monesti lähtemään vaalitaisteluun nykyistä paljon huonommista asemista.