Uutiset

Keskustaehdokkaat yltyivät sanailemaan työmarkkina-asioista - Honkonen yllätti vaatimalla työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista

Koronatesteihin pääsyä helpotettava, nuorille oma tulevaisuuspaketti.
Tässähän me olemme: Keskustan puheenjohtajuudesta kilpailee neljä ehdokasta. Annika Saarikko, Katri Kulmuni, Petri Honkonen sekä Ilkka Tiainen (oikealla). Hämeenlinnan torilla pidetty iltapaneeli ei vetänyt kovinkaan paljon väkeä. Kuva: Esko Tuovinen
Tässähän me olemme: Keskustan puheenjohtajuudesta kilpailee neljä ehdokasta. Annika Saarikko, Katri Kulmuni, Petri Honkonen sekä Ilkka Tiainen (oikealla). Hämeenlinnan torilla pidetty iltapaneeli ei vetänyt kovinkaan paljon väkeä. Kuva: Esko Tuovinen

Kun keskustan puheenjohtajuutta tavoittelevat ehdokkaat pääsivät ääneen paneelissa Hämeenlinnan torilla, ei heiltä monien yllätykseksi kysytty lainkaan sitä, miten puolueen kannatus saataisiin nousuun.

Sen sijaan paneelia seuranneelta toriväeltä tuli selkeätä evästystä.

– Emme edelleenkään näy tarpeeksi puolueena. Toritapahtumia ja paneeleja pitäisi järjestää nykyistä enemmän niin vaalien kuin puoluekokousten välissä, Pirkko Mattila sanoi.

Mattila kuvaili paneelia innostavaksi ja valoisaksi tilanteessa, jossa koronan toinen aalto varjostaa.

Mattila on puoluekokousedustaja ja hän osallistuu siihen etänä Hämeenlinnassa. Suosikki uudeksi puheenjohtajaksi on löytynyt, mutta sitä hän ei paljastanut.

Kaikissa hyviä puolia

Pirkko Lokinperä on niin ikään edustajana puoluekokouksessa.

– Jokaisessa ehdokkaassa on hyviä puolia. Yhtään huonoa ehdokasta ei ole joukossa. Jos saisi tehdä kaikista neljästä kokonaisuuden, niin sehän olisi kaikkein paras, hän naurahti.

Myös Lokinperällä on ehdokas valmiina ja torstai-illan paneeli vahvisti entisestään äänestyspäätöstä.

Säyseätä menoa

Ehdokasnelikko eli Petri Honkonen, Katri Kulmuni, Annika Saarikko sekä Ilkka Tiainen ovat kiertäneet pitkin ja poikin maata reilut kaksi viikkoa.

Kovin suuria linjaeroja ei nelikon välille ole syntynyt. Liioin ei ole ollut nähtävissä torailua. Päinvastoin. Ainakin Hämeenlinnassa ehdokkaat komppasivat toisiaan tämän tästä.

Yleissitovuus pois?

Pienoisen uutispommin pudotti varapuheenjohtaja Honkonen, kun hän kertoi olevansa valmis luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta.

Hän jatkoi, että jos näin tehdään, niin olisi säädettävä minimipalkkalaki.

Muut ehdokkaat toivat esille omia näkemyksiään.

Kulmuni totesi, että tämä ehdotus johtaisi siihen, että lainsäädännössä olisi erittäin yksityiskohtaisesti sovittuna asioita.

– Pitäisin kyllä työehtosopimukset voimassa. Mutta sen sijaan ottaisin pois paikallisen sopimisen kiellot. Niitä on yli 50 kappaletta. Jos näin tehtäisiin, niin päästäisiin helpommalla, eikä tilalle tulisi uutta raskasta lainsäädäntöä.

Vaikea vyöhyke

Saarikon mukaan keskusta on puhunut pitkään paikallisesta sopimisesta, ja siinä pitäisi päästä vihdoin eteenpäin.

– Olemme vaikealla vyöhykkeellä, jos poliitikot alkavat päättää palkoista. Tähän asti on voitu sanoa, että nämä ovat työmarkkinoiden yhteisesti sovittavia asioita.

Hän suhtautuukin radikaaleihin muutoksiin varovaisesti.

– Meillä on pääsääntöisesti ihan toimiva järjestelmä. Isoin ongelma liittyy siihen, että kaikkein köyhimpien asema on sidoksissa työttömien ansiosidonnaisen turvaan. Jos sitä nostetaan, niin eniten nousevat niiden eurot työttöminä, joilla on työuraa ja ansiosidonnaista turvaa.

Siksi köyhempien asemaa pitäisi suhteellisesti nostaa.

Hän jatkoi, että myös alipalkkauksesta on päästävä eroon.

– Esille on tullut pöyristyttäviä tapauksia.

Matalan kynnyksen testejä

Odotetusti korona hallitsi pitkälti paneelia. Ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että testausmäärissä pitää päästä parempaan tulokseen.

– On luotava matalan kynnyksen järjestelmä testeihin pääsylle, Kulmuni huomautti.

Hän jatkoi, että nyt on pantava kaikki paukut siihen, että mahdollisimman helposti pääsee testeihin, ja ettei tautitilanne huonone.

Leipä lähtee

Ehdokkailta kysyttiin myös vaikutuksia, jos Suomi jouduttaisiin panemaan taas kiinni niin kuin keväällä.

Honkonen tähdensi, että jos rajat joudutaan sulkemaan uudelleen, niin se voi olla liian kova isku.

– Siinä lähtee monelta perheeltä leipä.

Jo aiemmin eduskuntaryhmä oli käsitellyt kokouksessaan rajoituksia.

– Jos rajoituksiin joudutaan, niin ne on tehtävä alueellisesti, Saarikko mainitsi.

Turvallinen kohde

Kansainvälisessä ja eurooppalaisessa vertailussa Suomi on selvinnyt koronakriisistä suhteellisen hyvin. Keväällä tehtiin paljon rajoituksia, joilla oli vaikutusta.

– Suomi näytti parasta puoltaan, Saarikko linjasi.

Tätä pärjäämistä ehdokkaat haluavat korostaa esimerkiksi matkailussa.

– Talvisesonki on tulossa. Suomea pitäisi markkinoida turvallisena matkailukohteena, Kulmuni huomautti.

Joka tölliin yhteys

Ja totta kai, paneelissa pyöriteltiin EU:n jättimäistä elvytyspakettia.

Honkonen tiivisti, että paketissa on oltava mukana, sillä jos Euroopalla menee heikosti, niin silloin menee huonosti myös Suomella.

Puheenvuoroissa vilahteli liittovaltiokehitys, joka torjuttiin jyrkästi.

Suomi joutuu paketin myötä maksumieheksi, mutta se myös saa rahaa.

Honkonen heitti, että varoja voisi suunnata kiinteisiin valokuituyhteyksiin.

– Ne on saatava joka tölliin.

Työllisyys etusijalla

Ehdokkaat pyörittelivät myös teemoja asunto- ja perhepolitiikasta sekä eriarvoistumisesta.

Oman lukunsa saivat nuoret. Erityisesti puheenjohtaja Kulmuni kiinnitti huomiota heidän asemaansa. Koronan takia monelta nuorelta jäi kesätyö saamatta.

– Tarvitsemme nuorille oman tulevaisuuspaketin. Siitä on sovittava budjettiriihessä.

Keskusta pitää myös kiinni siitä, että budjettiriihessä hallitus löytää yhteisymmärryksen vaadittavista toimista 30 000 lisätyölliseen.

– Ja on toimittava, eli tehtävä päätöksiä, Kulmuni sanoi.

Toritapahtuma ei vetänyt massoittain väkeä puoleensa. Paneelia oli tullut kuuntelemaan vain kolmisenkymmentä kaupunkilaista.

Ablodeja jaettiin harkiten. Niitä ei annettu kuin pari kertaa.

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic