Uutiset

Keskustan hätä näkyy ylilyönteinä

Keskusta ei saa kannatukseensa nousevaa virettä edes oppositiossa. Pikemminkin puolueen suosio on syöksykierteessä. Viime viikolla mielipidetiedustelut näyttivät keskustalle jo alle 14 prosentin kannatuslukua.

Hätä näkyy puolueen sisällä. Varsinaisia linjariitoja ei kuitenkaan ole.

Puolueen pää-äänenkannattaja Suomenmaa arvosteli rajuin sanankäänteinen puheenjohtaja Mari Kiviniemeä. Lehden mielestä Kiviniemi on näkymätön. Hänen kannanottojaan esimerkiksi Kreikan kriisin hoitamiseen ei ole näkynyt lainkaan tiedotusvälineissä.

Lehti on oikeassa, mutta ei tee oikeuttaa Kiviniemen vaikealle tilanteelle. Uskottavuuttaan menettämättä hän ei voi nyt hyökätä rakkikoiran lailla Suomen eurolinjaa vastaan, koska hän pääministerinä oli vahvasti tukipakettien ja Kreikan lainoittamisen takana.

Puoluetoveri Mauri Pekkarista eivät uskottavuusongelmat paina. Hän arvostelee yhteisrintamassa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kanssa Suomen linjaa Kreikan lainoituksessa ja koko eurokriisin hoidossa.

Liian kova hinta, sanoo Pekkarinen, vaikka Kiviniemi vielä maaliskuussa muistutti, että Kreikan lisälainoitus on Suomen etu.

Keskustan oppositiopolitiikasta on vaikea löytää sellaista linjaa, jolla saisi lisää uskottavuutta ja kannatusta. Pekkarisen linja on kaikkea muuta.

Puolueessa ilmeisesti uskotaan, että mitä lähemmäs perussuomalaisia mennään, sen varmemmin kannatus keskustaan tarttuu.

Tällainen poukkoilu ei kuitenkin viesti kuin suuresta hädästä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen meni jopa niin pitkälle, että puhui vahvasta keskustasta yhdistäen siihen mukaan perussuomalaiset.

Vielä ennen vaaleja persut oli keskustan pahin kilpailija ja puolueeseen tehtiin pesäeroa kaikin mahdollisin keinoin. Nyt se on Tiilikaisen ajatuksissa ”yhtä ja samaa keskustaa”.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Tiilikainen näillä kommenteillaan ajaa. Ainakaan se ei lisää puolueen uskottavuutta tai aktivoi omia joukkoja. Pikemminkin se hajaannuttaa ja madaltaa keskustalaisten kynnystä loikata perussuomalaisiin.

Historiallista pohjaa Tiilikaisen puheissa toki on. Perussuomalaisten juuret versoavat Suomen maaseudunpuolueesta. Puheenjohtaja Veikko Vennamo oli aikoinaan maalaisliiton ministerinä, mutta riita Urho Kekkosen kanssa ajoi hänet perustamaan oman puolueen.

SMP:n konkurssin raunioista Timo Soini rakensi sitten perussuomalaiset.

Perussuomalaiset ei kuitenkaan ole kuin SMP, jonka kannatus perustui Kekkosen arvosteluun ja maaseudulta kaupunkiin ajettujen talonpoikien katkeruuteen.

Persujen kannatus lähtee maahanmuuton ja poliittisen eliitin arvostelusta tai muuten katkeroituneiden ja pettyneiden yleisestä protestista.

Tätä väkeä keskustan on vaikea kalastella. Soinin protesti kun on paljon Kiviniemen protestia uskottavampi.