Kolumnit Uutiset

Keskustassa asuminen on muotia

Muodit tulevat ja menevät myös asumisessa. Nyt on trendikästä asua kaupungin keskustassa palvelujen äärellä.

Helsingissä tämä on ollut havaittavissa jo vuosia. Lapsiperheet tyytyvät vähempiin neliöihin, jos löytyy kiva asunto keskustasta tai sen liepeiltä.

Myös Tampereella, varmaan Turussakin on havaittavissa samantyyppistä muuttoliikettä periferian omakotialueilta kohti keskustaa.

Viime vuosikymmenellä Hämeenlinna oli tilanteessa, että omakotitontin kyselijöitä oli jonoiksi asti, mutta kantakaupungissa ei ollut yhtään vapaata tonttia.

Varmaan moni lopulta rakensi unelmatalonsa Hattulaan tai Janakkalaan.

Suuren kuntaliitoksen jälkeen todettiin, että nyt on omakotitontteja tarjolla. Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa niitä piisasi.

Samat tontit ovat siellä edelleenkin varattavissa. Lisäksi esimerkiksi Renkoon on avattu uusi Raitaharjun alue, mutta ei sekään ole kiinnostanut.

Myös Hämeenlinnan kantakaupungin laidoilla on nyt valmiiksi kaavoitettuja tontteja satamäärin, mutta ne käyvät kaupaksi hiljakseen.

Sen sijaan keskustaan nousevat kerrostalot tuntuvat kiinnostavan ostajia ja vuokraajia. Kehitys näyttää samalta kuin isommissakin kaupungeissa.

Asemanranta sekä Vanajanrannan ja Keinusaaren kakkososat vastaavat tähän kysyntään.

Sen sijaan pitää jännittää, meneekö keskusta-asumisen suosio ohi ennen kuin Engelinranta saadaan vihdoin kaavoitetuksi ja rakennettavaan kuntoon.

Engelinrantaan rakentaminen on kallista. Se tarkoittaa, että alue on rakennettava tehokkaasti eli kerroksia tulee paljon.

On erittäin tärkeää, että alueen arkkitehtuurista tulee elävää ja monimuotoista. Se on täysin mahdollista kerrostalorakentamisessakin.

Isoissa kaupungeissa on oletuksena, etteivät keskustoissa asuvat perheet autoile ainakaan monella henkilöautolla. Edellytyksenä on toimiva joukkoliikenne.

Hämeenlinnassa väkeä on kuitenkin niin paljon vähemmän, että joukkoliikennettä, suomeksi sanottuna bussilinjoja on vaikea saada kannattamaan.

Silti keskustasta pitäisi päästä esimerkiksi Tiiriöön tai Pullerille useammin kuin kerran tunnissa.

Toisena vaihtoehtona on, että pyöräily tehdään riittävän houkuttelevaksi parantamalla ja lisäämällä sille tarkoitettuja väyliä.