Kolumnit Uutiset

Keskustelu viinan kiroista kompastelee

Joka kolmas työssä käyvä ihminen juo alkoholia riskirajoilla.

3 000 ihmistä menettää henkensä viinan takia vuosittain.

Työikäisen miehen yleisin yksittäinen kuolinsyy on alkoholi.

Yhteiskunnalle viinan kirot aiheuttavat vuositasolla miljardilaskun.

Suomalaiset eivät kuitenkaan ole valmiita kulutuksen hillitsemiseen ja haittojen vähentämiseen. Poliitikot taas seuraavat kansalaisten mielialoja ja toimivat sen mukaan.

Saatavuus ja hinta, siinä on kaksi asiaa, joilla vaikutetaan eniten juomiseen ja sitä kautta haittojen vähentämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoilla on tästä selkeää dataa pitkältä ajalta.

Lähihistoriasta löytyy kaksi kulutuksen nousuporrasta ylitse muiden.

Vuonna 1968 vapautettiin keskioluen myynti maitokauppoihin eli saatavuus helpottui.

Vuonna 2004 taas vapautui Viron tuonti, kun maa liittyi Euroopan unioniin. Suomen oli pakko laskea alkoholin hintaa jopa kolmanneksella.

Hintojen laskun seurauksena henkeä kohti laskettu kulutus nousi ensimmäisen kerran Suomessa yli kymmenen litran sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Samassa suhteessa kasvoivat alkoholikuolemat ja -haitat.

Alkoholiveroa on tämän hallituskauden aikana nostettu useita kertoja. Samalla alkoholista johtuvat kuolemat ja haitat ovat vähentyneet.

Veronkorotukset on nielty hampaita kiristellen, ja onhan takaporttina Viron myymälät.

Saatavuuden heikentäminen sen sijaan nostaa ihmiset barrikadeille. Pikemminkin keskustelu käy yhä sallivampaan suuntaan tyylillä viinit maitokauppoihin.

Hyvän kuvan ihmisten ajattelusta saatiin hiljan, kun keskustan papereista löytyi ehdotus kolmosen Alkoon siirtämisestä. Keskustelupalstat täyttyivät kiivaista kommenteista ja puolueen puheenjohtajan piti moinen aie kumota julkisesti.

Hinnan ja saatavuuden lisäksi asenteilla on merkittävä vaikutus, kun alkoholihaittoja hillitään. Kielteisyyteen esimerkiksi tupakointia kohtaan on vaikuttanut tietoisuus terveysriskeistä. Siksi poliitikot ovat voineet tiukentaa tupakkalakeja äärimmilleen.

Outoa on se, että alkoholimyönteisyys on vain lisääntynyt, vaikka juomisen terveyshaitat ovat kiistattomat.

Tiedot viinan terveyshaitoista eivät ole tarttuneet kansakunnan kestomuistiin tupakointiriskien tavoin.

Tietoisuuden lisääminen ja sitä kautta mielipiteiden muuttaminen ei käy hetkessä, mutta ne muuttuvat. Historiasta löytyy monia esimerkkejä. Aikoinaan turvavyöpakko ja kattonopeuksien säätäminen aiheuttivat autoistuvassa Suomessa valtaisan vastustuksen. Nyt nämä ovat itsestäänselvyyksiä.

Kenellekään ei tullut edes mieleen 1970-luvulla kieltää sauhuttelua sisätiloissa tai paheksua, jos televisiossa juontaja sytytti tupakan palamaan.