Uutiset

Kestävien tavoitteiden ohjelma

Lähes kymmenen vuotta vireillä ollut valtion tuottavuusohjelma saa osakseen kasvavaa kritiikkiä. Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä ohjelma ei ole lainkaan lisännyt tuottavuutta, vaikka valtion leivistä on vähentynyt viime vuosina noin 8 000 työntekijää ja virkamiestä.

Oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit moittivat nyt ohjelmaa henkilöstön vähentämisohjelmaksi, vaikka hallitusvastuussa olleessaan he olivat sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa. Kylmäkiskoisesti henkilöstövähennyksiin suhtautuvat myös valtion työntekijöiden ammattijärjestöt. Vastahankaisuus kuuluu niille luonnostaan, sillä mikäpä ammattiliitto katselisi hyvällä jäsenistönsä hupenemista.

Valtion tuottavuusohjelman laadinta käynnistyi jo vuonna 2002, mutta vasta viittä vuotta myöhemmin, vuonna 2007 se alkoi todella purra. Valtion työntekijöiden määrä on viime vuosina pudonnut 90 000:sta 82 000:een. Lähivuosina on tavoitteena vähentää vielä viitisentuhatta ihmistä valtion palkkalistoilta.

Ohjelman lähtökohdat ovat realistiset. Suomalaisten elämä on muuttunut rajusti. Luotettavilla mittareilla mitattuna kansakunnan elintaso on sadassa vuodessa 12-kertaistunut ja samassa työn tuottavuus on kohonnut 14-kertaiseksi. Koulutustaso, tietotekniikka, toimistoautomaatio ja liikenneolot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosiin asti.

Paineet tuottavuuden lisäämiseksi ovat olleet kovia valtionhallinnossa, joka oli pitkään lähes samassa asennossa kuin kansallisen itsenäisyyden alussa.

Kysymys on tietysti ensisijaisesti rahasta, veroeurojen kohdentamisesta mahdollisimman oikein ja tehokkaasti. Ohjelma kyseenalaisti hokeman valtion pitkästä, mutta kapeasta leivästä. Valtiota on hyvän työantajan maineessa. Sen työsuhteisiin eivät talouden suhdanteet juuri vaikuta.

Valtio on vähentänyt palkollisiaan luontaisen poistuman eli eläköitymisen kautta. Lopputilit ovat edelleen äärimmäisen harvinaisia.

Tuottavuusohjelman nimissä valtio on näyttänyt huonoa esimerkkiä teettämällä virkamiehillään pätkätöitä. Työsuhteilla on konstailtu ja saatu palkkamenot osoittamaan vaadittuja säästöjä, jotka sitten tulkitaan tuottavuuden kasvuksi.

Suurten ikäluokkien lähtö eläkkeelle, kasvava valtion velka ja sen myötä julkisen talouden tasapainottomuus ovat riittävän vahvoja syitä jatkamaan tuottavuusohjelmaa. Myös valtiolla vaatimukset työurien jatkamisesta on otettava todesta.

Tämän hetken työttömyysluvut eivät tue käsitystä tulevaisuuden työvoimapulasta, joka monien ennusteiden mukaan on kuitenkin lähivuosina käsillä. Tähänastiset kokemukset osoittavat, ettei tuottavuusohjelma ole kohtuuttomasti heikentänyt kansalaisten palveluja tai turvallisuutta. Valtio on vastuussa henkilöstötarvetta mitoittaessaan myös siitä, että koulutettua työvoimaa riittää valtion ja kuntien ulkopuolellekin. Tuottavuusohjelma on edelleen kelpo työkalu tässä tehtävässä.

Päivän lehti

29.5.2020