Kolumnit Uutiset

Keva-pomon valinta ei mennyt putkeen

Kuntien eläkevakuutuksen eli Kevan piti edellisen toimitusjohtajasekoilun jälkeen puhdistaa pöytä: ei enää poliittisia läänityksiä, ei kohtuuttomia asuntoetuja eikä muita vastaavia.

Edut on nyt karsittu ja palkkaa alennettu enemmän kuin olisi ollut tarpeellista, mutta paha tahra jäi. Arvostelijat väittävät varatuomari Jukka Männistön nimitystä poliittiseksi. Valtiokonttorin entinen pääjohtaja Jukka Wuolijoki teki valinnasta kantelun oikeuskanslerille. Valittajan mielestä hakijoina oli Männistöä pätevämpiä henkilöitä eivätkä kelpoisuusehdot täyty. Hän veti valituksensa pois, kun sai tiedon kelposuusehtojen höllentämisestä.

Kevan valtuuskunta valitsi Männistön yksimielisesti ja kaikki valinnan poliittiset kytkökset kiistetään. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on julkisesti ilmoittanut, ettei ko. virka ole enää keskustan läänitys.

Kevan hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja ja valtuuskunnan puheenjohtaja kiistävät, että puolueet olisivat tehneet toimitusjohtajan paikasta sopimuksen.

Sopimusta ei varmastikaan ole, eikä Männistö ole sellainen keskustalainen vaikuttaja, että hänelle olisi pedattu palkkiovirka.

Vaikka kuinka nyt todistettaisiin, että nimitys meni kaikin puolin muodollisesti ja juridisesti oikein, ei kohu laannu. Syytä löytyy jo siitä, että valintaehtoja höllennettiin alaan perehtymisessä, koska Männistöllä oli sitä vähän.

Männistölle hävisivät Ilmarisen eläkevakuutusjohtaja Sini Kivihuhta, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Tom Löyttyniemi sekä Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén, joka ”uhrautui” Männistön hyväksi. Tämän voi tulkita poliittiseksi uhrautumiseksi, koska samalla Hellsténin toimenkuvaa sopivasti laajennettiin. Samalla pidettiin poliittinen kolmijalka kokoomuksen, keskustan ja demarien kesken pystyssä.

Kevan johtohan on aiemmin läänitetty niin, että alemmat johtajavirat kuuluvat demareille ja kokoomukselle ja ykköspaikka keskustalle.

Männistön edeltäjä Merja Ailus oli niin ikään keskustalainen, ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja, jonka väitettiin ohittaneen pätevämmät hakijat jäsenkirjan avittamana.

Uuden toimitusjohtajan valinnalla piti kirkastaa Kevan ryvettynyttä julkista kuvaa. Männistökin julisti heti valintansa jälkeen kaksi tärkeää teesiään: julkikuva ja työskentelyilmapiiri kuntoon.

Työilmapiiri voi toki parantuakin, mutta julkisuuskuvaan tuli uusi ryppy. Männistön valinta ei ole hänen vikansa. Se on valitsijoiden ja osoittaa heidän huonoa pelisilmäänsä sekä osaamattomuutta tulkita ajan henkeä.

Tällaisia ratkaisuja ei voi enää perustella sillä, ettei ole tehty mitään väärää eikä päätös perustu poliittisiin lehmänkauppoihin.

Avoimessa yhteiskunnassa on yhä enemmän merkitystä sillä, miltä päätökset ulospäin näyttävät.

Kansalaisten ajatukset on nyt helppo tiivistää: ei valittu pätevintä vaan sopivin.

Päivän lehti

29.3.2020