Uutiset

Kevyesti pinnoitetut tiet rapautuvat liikenteen alla

Teiden rapautumisesta on tullut routimista pahempi ongelma. Rapautumiselle ei näy loppua, sillä sateiset ja märät kelit ovat pitenemään päin. Päällysteen rapautuminen on Liikenneviraston maantieyksikön päällikön Tuomas Toivosen mukaan merkittävä haitta.

Juuri nyt teillä eletään pahinta vaihetta. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin on myrkkyä pinnoitteelle.

Maanteiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelka on kivunnut jo 2,4 miljardiin euroon. Vaje kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Väylien korjausvelkaa pohtivan parlamentaarisen työryhmän on määrä jättää raporttinsa tällä viikolla. Työn piti olla valmis jo ennen EU-vaaleja. Asia on viivästynyt, sillä työryhmää johtaa jo kolmas ministeri. Ennen kokoomuksen Paula Risikkoa ja Henna Virkkusta vetäjänä oli vasemmiston Merja Kyllönen.

Huonkuntoisia teitä tulee koko ajan lisää

Päällysteet ovat monin paikoin huonossa kunnossa. Uutta päällystettä pitäisi vetää maanteille 4 000 kilometriä joka vuosi, kun nyt jäädään 2 500 kilometriin. Asiaa pahentaa se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana teitä on ehostettu lähinnä ohuella pintauksella.

– Huonokuntoisia ja korjaustarpeessa olevia teitä tulee koko ajan lisää. Päällysteet pitäisi tehdä paksummalla pinnoitteella, Toivonen toteaa.

Vuosittain päällysteiden uusimiseen käytetään 120 – 130 miljoonaa euroa, kun tarve olisi muutama kymmentä miljoonaa euroa enemmän. Arviot yksin maanteiden korjausvelasta vaihtelevat 700 miljoonasta miljardiin euroon.

Valtiontalouden tilanne ei Toivosen mukaan mahdollista lisää rahaa, joten ongelmaa pyritään lieventämään paino- ja ajonopeusrajoituksilla.

Työryhmässä mukana olevan keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperän mukaan ongelma on siinä, että väylänpito nähdään kustannuseränä ei investointina, josta myös kilpailukyky on riippuvainen.

– Kuitenkin heikennykset liikkuvuudessa ja logistisissa ketjuissa ovat pois elinkeinoelämältä ja kilpailukyvyltä, hän toteaa.

Vehkaperän mukaan rahoitus väylänpitoon on hankittava uudella tavalla, koska kahden seuraavan hallituksen liikenneinvestoinnit on sidottu Pisara-rataan, länsimetron jatkeeseen ja Tampereen raitiotieliikenteeseen.

Keskusta on esittänyt liikennerahastoa, jonka varat kerättäisiin valtiolta, kunnilta, yrityksiltä, yksityisiltä ja sijoittajilta.

Liikenneinvestointeihin käytetään 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, Ruotsissa 1,1. (LM-HäSa)

Asiasanat