Uutiset

Kevyttä puhetta kuntademokratiasta

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntaministerin Henna Virkkusen (kok.) vetämä kuntauudistus sai vastaansa kiivasta arvostelua. Mitään muuta Virkkunen ei odottanut ja siksi hän on osannut ottaa ryöpyt vastaan viileän asiallisesti.

Kuntakapinan johto ampuu kaikkea liikkuvaa. Jos arvostelu olisi puoliksikin totta, vireillä oleva remontti tekisi kuntakentästä vuoden 2015 alussa suorastaan helvetin esikartanon.

Keskustelun kohteena on esitys, jonka pohjalta niin hallitus kuin Virkkunenkin toivovat keskustelua. Onko hallitus kuuntelemassa kuntia, sen näyttää aika, mutta tässä vaiheessa kuntakapinalliset ovat valinneet väärän ja myös vastuuttoman taktiikan.

Keskusta vetää myös oppositiossa tiukkaa linjaa. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen, että keskustakin on pitkälle samaa mieltä kuntia ja niiden peruspalveluja uhkaavista arvioista perusteluineen.

Kysymys on siitä, että keskusta on uudistuksen mallista eri mieltä kuin hallitus.

Vanhasta mallista irrottautuminen ja uuden rakentaminen ei onnistu iskulauseita hokemalla. Keskustelua kuntien tulevaisuudesta on välttämätöntä syventää – ja varsinkin kunnallisen demokratian näkökulmasta.

Kansanvalta romuttuu ja erityisesti syrjäseutujen väki jää suunnilleen ilman äänioikeutta, jos Suomessa siirrytään 70 kunnan aikaan. Tätä väitettä ovat toistaneet jopa tiedemaailman edustajat.

Rivien välistä on luettavissa, että kuntademokratia voisi tällä hetkellä erinomaisen hyvin. Ja vielä: kuntahallinnon ja -kartan päivitykset olisivat suora tie kohti kaventuvaa kansanvaltaa.

Kunnallishallinto nojaa erottamattomasti demokratiaan, yleiseen äänioikeuteen, mitä kuntalaiset myös arvostavat. Kuntaremontin yhteydessä tulee vakavasti miettiä, onko jopa kansanvallan laventaminen mahdollista.

Kuntien koon kasvamisesta ei yksioikoisesti seuraa demokratiavajetta, vaikka tätä uhkaa nostetaan esiin.

Pienissä kunnissa on tätä nykyä paljon luottamushenkilöitä, joilla on kuitenkin usein olemattoman vähän valtaa. Kuntaremontin tarkoitus on kuntien aseman vahvistaminen. Jos tähän päästään, mikä ei suinkaan ole itsestään selvyys, myös kuntapäättäjien asema vahvistuu.

Syrjäseuduilla on myös demokratiaan liittyvä ulottuvuus. Miten turvataan siellä asuvien äänen kuuluminen päätöksenteossa, jos kuntien koko kasvaa?

Rehellisyyden nimissä on muistettava, että syrjäseutujen palvelut ovat vähentyneet rajusti jo vuosikymmenet. Kuntaremontin tulisi pystyä turvaamaan jäljellä olevia palveluita.

Taloudellisesti heikoilla olevasta ja vieläpä kohti entistä tukalampaa taloudellista ahdinkoa ajelehtivasta kunnasta ei ole palvelujen turvaajaksi! Nykyisen menon jatkaminen ei ole tässäkään mielessä ratkaisu.

Nyt tähdätään kuntien talouden vahvistamiseen ja jos tähän päästään, syntyy kuntia, joilla on voimaa huolehtia myös syrjäseutujen palveluista.

Päivän lehti

25.5.2020