Julkaistu: 12.02.2018 11:15
-
Päivitetty: 12.02.2018 11:42

Ennen jyrähteli Kummola, nyt jyrähtelee Teemu Selänne – "Maila puhui parempaa jälkeä kuin suu"

  • KUVA: European Pressphoto Agency EPA
    KUVA: European Pressphoto Agency EPA

Ennen julkisuudessa jyrähteli Kalervo Kummola, nykyään aina silloin tällöin jyrähtelee Teemu Selänne. Viimeisin Selänteen ulostulo Ilta-Sanomissa (7.2.2018) on jäätävä otsikolla: Teemu Selänne jyrähtää dopingista – vaatii elinikäisiä kilpailukieltoja.

Toistaiseksi Selänteen maila on puhunut parempaa kieltä kuin hänen suunsa. Mailasta lähti upeita maaleja, suusta ja kynästä lähinnä hutikuteja.

Selänteen peliuran jälkeen antamat lausunnot ovat olleet lähinnä hämmentäviä. Maahanmuuttoa koskeva Twitter-möläytys ei mennyt kohdalleen. Ilmankos Selänne paikkaili heittoaan blogissaan vaiheikkain ja itselleen epätyypillisin sanankääntein. Blogiinsa Selänne muutoin kirjoittaa säästeliäästi, jopa erittäin harvoin.

Toisaalta Selänne on sikäli uskollinen itselleen ja katsomukselleen, että jollakin tapaa hänen maahanmuuttonäkemyksensä ovat linjassa sen kanssa, mitä hän ajattelee Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista ja tämän presidenttiydestä. Apu-lehdessä Selänne ilmaisi painokkaasti: ”Uskon, että Trump oli tähän kohtaa Amerikalle parempi vaihtoehto.”

Urheiluasioiden lausunnoissa Selänteellä ei mene sen kummemmin. Vesa Rantasen ja Tuomas Nyholmin vieraana Ilta-Sanomissa Selänne ehdotti, että jääkiekkoa pitäisi tulevaisuudessa pelata neljällä neljää vastaan. Eli Selänne haluaisi nähdä jäällä lähinnä passiivista pariluistelua ja alaspäin syöttelyä!

 

Viimeisintäkään möläytystään dopingista Selänne ei ollut harkinnut loppuun asti. Ensinnäkään elinikäinen kilpailukielto dopingista kärähtäneelle kerrasta poikki -menetelmällä ei sovi länsimaiseen oikeustajuun. Toiseksi on käynyt ilmi, etteivät dopingtestit ole ollenkaan niin aukottomia eivätkä käyttöolosuhteet ja -tavat sikäli kiistattomia, että elinikäinen kielto olisi tuomittavissa. Kolmas oma lukunsa on se, etteivät testausjärjestelmät ole tasapuolisia. Esimerkiksi NHL:ssä testataan niin onnettomalla tavalla pelaajia, ettei se ole ollenkaan vertailukelpoinen vaikkapa sille, miten hiihtäjiä testataan.

Myös eri aikakausina eri aineet näkyvät testeissä eri tavoin. Valtaosa vaikkapa Selänteen omasta urasta sijoittui aikaan, jolloin epon ja kasvuhormonin käyttö eivät paljastuneet dopingtestissä ollenkaan.

Selänne puhuu itsensä kummallisesti pussiin Ilta-Sanomissa: ”Dopingin käyttö on niin laajamittaista, että sen säännöllinen ja tasapuolinen valvonta on mahdotonta. Jos sanktiot olisivat tiukat, se panisi monet miettimään jo etukäteen.”

 

Yksinkertainen maisterinjärkeni panee minut kysymään yksinkertaisia: Jos ja kun tasapuolinen valvonta on mahdotonta, kuten Selänne todistaa, ja kun esimerkiksi NHL-pelaaja tietää, ettei häntä juurikaan säällisellä tavalla testata verrattuna monien muiden lajien urheilijoihin, miten ihmeessä potentiaalinen elinikäinen kilpailukielto panee NHL-pelaajaa miettimään etukäteen yhtään mitään?

Jos Selänne aidosti haluaisi puhdistaa dopingia urheilusta, hän kampanjoisi näkyvästi ja käyttäisi kaiken arvovaltansa Pohjois-Amerikassa vaatimalla NHL:ään, NFL:ään ja NBA:han kunnollisia, WADA:n mitat täyttäviä testejä.

Nykyisellä jyrähdyksellään Selänne on vain sen hiihtäjäpolon tai vastaavan kimpussa. Vaatimus on härski: ikuinen kilpailukielto heti, jos käry käy.

Ökyrikkaat ammattilaisurheilijat jäävät Selänteen haukankatseen ulkopuolelle.

Lauri Marjamäen kausi Leijonissa on jäänyt sekavaksi. Kuva: Bjoern Larsson Rosvall

”Vähän pitäisi tehdä enemmän. Tällä ei voita.”Urheilufilosofi Jyri Puhakainen sanoo, että urheilijan kokemus urheilusta ei ole käsitteellinen eikä sanallinen, se on kehollinen.

Kanada juhli välieräpaikkaa Suomen kustannuksella. KUVA: European Pressphoto Agency / EPA

Leijonien olympiaturnaus päättyi Kanadaa vastaan puolivälieräottelussa 1-0 -tappiolla. Vaikka puolustuspelaaminen osin onnistui tiiviisti keskialuetta puolustaen, Leijonien hyökkäyspelaaminen oli heikkoa.– Tuntui, että ei edes uskottu, että itse voidaan rakentaa.

Kiekkokiuas-studiossa tehdään katsaus ruotsalaisen jääkiekon toimintamalleihin ja siihen, miten ne eroavat esimerkiksi suomalaisista malleista.Ne erot ovat osin radikaaleja.– Ruotsalainen kilpayhteiskunta on aika kova. Se ulottuu voimakkaasti urheiluun.

Leijonia ei odottanut helppo iltapala pureskeltavaksi Etelä-Koreaa vastaan – 5-2 -voitto tuli sekavalla pelillä.Kiekkokiuas-studiossa jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen näkee syyksi sekavuuteen kaksi puolta.– Lieventävä asianhaara on asetelma, vastassa on pelaajia, joista moni ei mahtuisi edes Li

Peter Tiivola vaihtaa ensi kaudeksi maisemaa Liigassa. 24-vuotias hyökkääjä ei jatka kuluvan kauden jälkeen Lukossa, vaan siirtyy Hämeen Sanomien saamien tietojen mukaan ensi kaudesta alkaen Ässiin.Tiivola on tällä kaudella Lukossa saalistanut 52 tekemässään ottelussa tehot 7+18=25.

HPK:n mestaruus keväällä 2006 on ikuinen hämeenlinnalaisessa kiekkohistoriassa. Kuva: veli-matti a. pitkänen

22. huhtikuuta 2006. Tuon päivämäärän merkitystä Hämeenlinnassa ei tarvitse erityisemmin esitellä – se on päivä, jolloin HPK voitti ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan Suomen mestaruutensa.Ennen pääsyä finaaliin HPK kohtasi ratkaisevassa välierässä HIFK:n.

Kuva: Pekka Rautiainen

Jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen tiukkaa Jokereiden nykyistä ja Leijonien tulevaa päävalmentajaa päävalmentajaa Jukka Jalosta taktiikkataululla jääkiekon pelillisistä trendeistä.