Julkaistu: 18.05.2018 22:12
-
Päivitetty: 19.05.2018 14:25

Lauri Marjamäen aika ohi, mitä tekee Jukka Jalonen? – "Perinnöksi ei jää juuri mitään"

Leijonien seuraavalla päävalmentajalla Jukka Jalosella piisaa pohdittavaa, miten hän suhtautuu Lauri Marjamäen jättämään pelilliseen perintöön.

Marjamäki uudisti ikään kuin lopputyönään Leijonien pelitapaa. Leijonat pelasi Tanska MM-kisoissa Meidän pelin tempolätkää.

Uudistettua pelitapaa on kilvan kiitelty raikkaana ja viihdyttävänäkin vastauksena siihen, miten suomalaisen jääkiekkoilun tulee vastata pelin kansainväliseen evoluutioon. Meidän pelin tempolätkän on ollut määrä olla vauhdikkaampaa, rohkeampaa ja aloitteellisempaa jääkiekkoa verrattuna perinteiseen Meidän peliin.

Tempolätkää MM-kisoissa pelaamaan päässet nuoret Leijonat ovat lausuneet paikoin jopa ylistäviä arvioita uudesta pelitavasta. Sitä on hauska pelata, kuulemma.

Meidän pelin tempolätkän avainpelaajia ovat kiekkotaitavat ja liukasliikkeiset puolustajat. Äärimmäisinä hetkinään tempolätkässä hyökkääjien ja puolustajien pelipaikat ikään kuin sekoittuvat, puhutaan pelipaikattomasta jääkiekosta.

Tanska MM-kisat tullaankin muistamaan esimerkiksi Miika Koiviston, Miro Heiskasen ja Julius Hongan pitkistä kuljetuksista. Tuoreessa muistissa on myös Leijonien 1-0-johtomaali puolivälieräottelussa Sveitsiä vastaan: pakki Koivisto pelaa itsensä laidan viereen puoleen väliin sveitsiläisten puolustusaluetta lähelle puolustettavaansa, hän liikkuu siitä yllättäen pelialueen kulmausta kohti, saa jättösyötön, näkee maalille nousevan toisen puolustaja Markus Nutivaaran ja vapauttaa syötöllään tämän maalintekoon.

Mikä maali! hehkutetaan.

 

Vaan tähän sitten loppuukin ylistyslaulu. On tarvis ottaa kriittisempi ote Meidän pelin tempolätkään. Tulee arvioida, millaisen pelillisen ja muun perinnön Marjamäki jättää kaksinkertaiselle maailmanmestarivalmentaja Jukka Jaloselle.

Suomalaisessa jääkiekkojulkisuudessa on hellitty ajatusta siitä, että vaikka Leijonien tie nousi nyt MM-kisoissa Sveitsiä vastaan pystyyn, muuttui sittenkin jotakin ja lopullisesti ja oikeaan suuntaan Leijonien pelaamisessa. Niin, noinkohan vain.

Tuleva Leijonien päävalmentaja Jalonen piipahti olympialaisten aikaan Hämeen Sanomien Kiekkokiuas-videotuotannon vieraana. Silloin Marjamäen Leijonat eivät vielä pelanneet Meidän pelin tempolätkää, mutta jo tuolloin puheeksi ja tarkasteluun taktiikkataululla nousivat puolustajien avauspelissä ns. jalalla nostamat pelitilanteet. Jalonen otti aiheeseen terveen kriittisen näkökulman.

Näen, että missään tapauksessa jaloslaiseen jääkiekkoajatteluun ei sovi eikä kuulu sellainen, että puolustajat kuljettavat kiekkoa jatkuvasti metritolkulla. Missään maailman huippujoukkueessa ei tapahdu sellaista, jos ei oteta lukuun Marjamäen MM-kisoissa pelannutta Leijonajoukkuetta. Pelivälineen kuljettaminen syöttämisen sijaan ei kuulu käytännössä mihinkään moderniin joukkuepallopeliin määräänsä enempää. Se on universaalien joukkuepallopelilakien logiikan vastaista.

 

Jalonen on realisti, mitä muutoinkin tulee peliin. On mahdotonta ajatella, että Jalonen yrittäisi keksiä ja tuottaa jääkiekkoilun ikiliikkujaa, pelipaikatonta pelaamista. Lukemattomat valmentajat ovat sitä koittaneet, ja samat koutsit ovat sitten ennemmin tai myöhemmin aiheesta luopuneet.

Sivumennen sanoen Marjamäki tärveli omat ja joukkueensa mahdollisuudet Tanskassa peluuttamalla liiallista sellaista pelipaikatonta jääkiekkoa, jossa puolustajat vieläpä kuljettivat usein ja pitkiä matkoja pelivälienettä. Kaiken kurjuuden kruunasi Marjamäen itsepäinen ja uppiniskainen mieltymys luoda pelisuunnitelma ottelulle vastustajan ehdoin. Sveitsiä vastaan valittu pystysuunnan jääkiekon pelisuunnitelma vei mennessään Meidän pelin eli reagointipelaamisen ulottuvuuden Leijonilta.

Jukka Jalosen pelikirjaan, jota hän itse kutsuu Meidän pelin Total hockey’ksi, eivät liian tarkat pelisuunnitelmat kuulu. Käsite ’total’ tarkoittaa sitä, että pelaajat ratkovat pelitilanteita pelitilannekohtaisesta valmentajan johdolla sovitun, väljän peliraamin puitteissa.

 

Kun oikein tiheällä kammalla kampaan, en keksi kovinkaan monta pelaamisen ulottuvuutta, joita Marjamäellä olisi jättää perinnöksi Jaloselle. Ehkä yhdestä sellaisesta käy syöttämisen ja luistelemisen nopeus, tempo. Pelin tilantekovaiheet voidaan suorittaa perinteistä Meidän peliä nopeampitempoisina tapahtumaryppäinä.

Siitä Jalonen saa kiittää Marjamäkeä, että tämä tohti nuorentaa reimalla kädellä Leijonien pelaajistoa. Jääkiekkoilu on nykyään huipulla nuorten miesten hommaa. Mikko Koivun ja muiden sen polven pelaajien aika on Leijonissa ohi, ja hyvä niin.

Liigakauteen lähdettiin uho päällä siellä täällä. Urheilulehti (ent. Urheilusanomat) julisti liigalehtensä kannessa uhmakkaasti: Kaasu pohjaan! Epäjääkiekkoilullisessa kansikuvassa poseerasi varman tulevan mestarin konkarikukkopoika Kristian Kuusela.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki painottaa menestysnäkymiä tukipäätösten suhteen. Kuva: Jarno Kuusinen

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on tehnyt uuden talvilajien tehostamistukijärjestelmänsä mukaiset talvilajien tukipäätökset. Huippu-urheiluyksikkö jakoi talvilajien tehostamistukea yhteensä 2 011 600 euroa ja talviparalajien tukea 80 000 euroa.

Kuten jo tiedetään, Leijonien päävalmentajaksi palaavan Jukka Jalosen valmennustiimiin kuuluu jatkossa Kärppien mestarivalmentaja Mikko Manner, HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen ja KooKoon maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen.Jalosen Leijona-valmennustiimin suhteen jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvon

Nuoret Leijonat julkisti valmennustiiminsä hiljattain. Yllättävin nimitys oli Tuomo Ruudun valinta apuvalmentajaksi päävalmentaja Jussi Ahokkaan vetämään tiimiin.Ruudulla, entisellä NHL-pelaajalla, ei ole aiempaa valmentajakokemusta.Jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen ei ymmärrä Kiekkokiuas-studio