Julkaistu: 10.07.2018 20:04
-
Päivitetty: 11.07.2018 13:39

Max Kenig HPK-juniorijääkiekon valmennuspäälliköksi – puheenjohtaja Teijo Räsänen jääväsi itsensä

  • Max Kenig on HPK-juniorijääkiekon uusi valmennuspäällikkö Kuva:
    Max Kenig on HPK-juniorijääkiekon uusi valmennuspäällikkö Kuva:

HPK-juniorijääkiekko on palkannut uudeksi valmennuspäällikökseen Max Kenigin. Kenig on talossa tuttu mies, sillä hän on toiminut seurassa muun muassa taitovalmentajan ominaisuudessa.

Kenigin palkkaus tuli ajankohtaiseksi, kun valmennuspäälliköksi maaliskuussa nimitetty Mika Toivola siirtyy HPK Liiga oy:n urheilujohtajaksi.

Kenig tulee jatkossa yhdessä Toivolan kanssa vastaamaan urheilun linjauksista junioreiden puolella. Tarkemmat linjaukset esitellään HPK-juniorijääkiekon tiedotteen mukaan kesälomien jälkeen.

HPK-juniorijääkiekko ry tulee yhdessä Riihimäen Nikkareiden ja Hyvinkään Jää-Ahmojen kanssa aloittamaan uuden taitovalmentajan rekrytoinnin.

 

HPK-juniorijääkiekko ry:n puheenjohtaja Teijo Räsänen kertoo, että Kenig oli vahvoilla valmennuspäällikön pestiin jo aiemmin, mutta tuolloin valinta kohdistui Toivolaan. Nyt uutta hakuprosessia ei käynnistetty.

– Kenig oli rinta rinnan Toivolan kanssa, mutta silloin valinta kohdistui Toivolaan. Tämä oli turha laittaa hakuun, koska edellisestä hausta oli kulunut niin lyhyt aika. Kysyimme asiasta myös Toivolalta ja hän oli päätöksen kanssa yhtä mieltä, Räsänen sanoo.

– Kenig on aktiivipeliuran jälkeen kouluttautunut valmennuspuolelle ja hänellä on varmasti hyviä näkemyksiä valmennuspäällikön tehtäviin.

Puheenjohtaja Räsänen jääväsi itsensä HPK-juniorijääkiekon sunnuntain kokouksesta, jossa Kenig valittiin tehtävään. Vaikka nimitys vaikuttaa olleen enää pelkkä muodollisuus, kun tehtävään ei haettu ketään eikä muita kandidaatteja siksi ollut, syy jääväykselle oli se, että Räsänen on Kenigin appiukko.

– Max Kenig on lastenlasteni isä, joten jääväsin itseni päätöksestä, Räsänen vahvistaa.

 

HPK-juniorijääkiekon puolella on kilpaurheilullisesti työsarkaa edessä – myös uudelle valmennuspäällikölle. Viimeisten vuosien aikana HPK-pelaajia ei ole nähty esimerkiksi Pohjola-leirillä ja huoli on kasvanut, että HPK:ssa juniorit ovat putoamassa ikäluokkansa huippujen kyydistä.

Räsänen myöntää sen olevan huolenaihe, mutta tähdentää että huippupelaajien tuotanto ei ole HPK-juniorijääkiekon ainoa tehtävä.

– Meillä on yhteiskunnallinen tehtävä olla junioriurheilun seura, mutta siihen kuuluu myös kilpajääkiekko. Nyt myös siihen on varmasti tulossa satsausta, mutta myös pääasiaan, eli siihen että nuorilla on mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa. Täytyy muistaa, että huippupelaajien tuotanto ei määrää pelkästään työtämme.

Uuteen organisointiin, jossa edustusjoukkueen urheilujohtaja osallistuu linjauksiin junioripuolen korkeimmilla portailla yhdistettynä uuden valmennuspäällikön nimitykseen, Räsänen suhtautuu innostuneesti.

– Se on sinänsä ainutlaatuista Suomessa. Tämä on hyvä konsepti valmennuksellisesti. HäSa

Sihvonen: Ollaan lähellä tilannetta, että Hämeenlinnasta pitää lähteä muualle kehittymään

Mika Toivola ei ehtinyt edes aloittaa HPK:n junioreiden valmennuspäällikkönä, kun hän sai kutsun HPK Liiga Oy:n urheilujohtajaksi. HPK Juniorijääkiekko nimesi Toivolalta vapaaksi jääneeseen ruutuun seurassa useita vuosia taitovalmentajana toimineen Max Kenigin.

 

Muistan kuin eilisen seuraavan episodin. Valmennuspäällikkö Timo Lehkonen oli saatu savustettua seurasta. Istuin kahdestaan Kenigin kanssa valmentajien kopilla. Kenig oli kuin muuttunut mies Lehkosen lähdettyä. Aivan kuin Kenig olisi puhkunut jonkinlaista uutta vallantäyteistä itseluottamusta.

Kenig ”linjasi” pontevasti HPK:n juniorijääkiekkoilun tulevaisuutta. Aivan kuin hän olisi siinä tohkeissaan unohtanut, kenelle oli puhumassa. Kenigin mukaan enää seurassa ei valmennettaisi pelin kautta yksilöä. Eli nyt pantaisiin romukoppaan koko Lehkosen ja Lehkosen edeltäjän, Sami Saurenin perintö. Jälkikäteen olen miettinyt, millä mandaatilla Kenig oli liikkeellä, hänhän oli Suomen Jääkiekkoliiton taitovalmentaja, ei valmennuspäällikkö eikä toiminnanjohtaja.

Kenigin ”linjauksesta” on nyt rapiat kaksi kautta – ja ne ovat, hämmästyttävää kyllä, toteutuneet. Katsoin tarkasti viime talvena B-junioreiden, molempien C-juniorijoukkueiden ja vanhemman D:n pelejä. Yhtäkään noista joukkueista ei tunnistanut enää HPK:n joukkueeksi. Hoopeekoolainen peli-identiteetti oli tipotiessään. Eräässä B-junnujen pudotuspelissä KooKoo muistutti enemmän HPK:ta kuin HPK itse.

Ollaan tilanteessa, jossa joukkueet eivät menesty – eikä sampo jauha laadukkaita yksilöitä. Kun mietin vanhemman polven pelaajia kuten Otto Paajasta, Teemu Rautiaista, Robert Leinoa ja Juuso Vainiota, heidät valmistettiin Saurenin ja Lehkosen aikakausilla nimenomaan HPK:n peli-identiteetin kautta ja avulla.

 

Kun aikoinaan silloisen puheenjohtaja Sari Raution aikakaudella polkaistiin käyntiin Lehkosen savustusoperaatio, minulla oli tunne, että Kenig haluaa kalifiksi kalifin paikalle. Nyt hän sai haluamansa. Ja kaikki ymmärtävät, miksi nykyinen puheenjohtaja Teijo Räsänen on varsin mielissään, kun valinta kohdistui juuri Kenigiin.

Mutta, mutta. Urheiluelämän hienous on siinä, että sittenkään heikohko menneisyys ei ole välttämättä este paremmalle tulevaisuudelle. Odotan suurella mielenkiinnolla uusia linjauksia Kenigiltä ja Toivolalta. Niitä on luvattu HPK-juniorijääkiekon puolelta heti lomien jälkeen. Valmennetaanko jatkossa pelin kautta vai ei? Pyritäänkö luomaan yhtenäinen seuraidentiteetti luistelukoulusta liigajoukkueeseen? Millaisin kriteerein jatkossa rekrytoidaan valmentajia?

Lehkosen aikana HPK:n junioritoiminta tuotti käytännössä kaikki suomalaiset seurat lukuun ottaen eniten ammattipelaajia Suomessa. Rima oli niin korkealla, että pohdittiin, miksi HPK:n järjestelmä ei tuota NHL-pelaajia. Nyt ollaan jamassa, jossa junioripelaajat eivät yllä edes Pohjola-leirille. Ennen muualta hakeuduttiin HPK:n junioreihin, nyt ollaan likellä, että täältä pitää lähteä muualle kehittymään.

 

Sikäli uusi tilanne on aiempaa parempi lystin maksajien eli junioreiden vanhempien ja huoltajien kannalta, että vastedes Kerhon junnulätkän sisällöt ovat erittäin tarkassa syynissä ja tikunnokassa täältä median puolelta.

PETTERI SIHVONEN

Kommentit

HPK juniorit tarjoaa maakunnan parhaille pelaajille seuran, jossa pelata jääkiekkoa. Valmentajat ovat peluuttajia ei sanan varsinaisessa mielessä valmentajia, jotka kehittäisivät pelaajia vaan peluuttajia, jotka ottavat maakunnan parhaat pelaajat ja peluuttavat niitä ottaen irti kaiken minkä saavat ymmärtämättä valmentaa ja kehittää pelaajia. Ja mitäköhän se Räsänen taas puhuu, kyllä HPK juniorit on ollut juuri kilpaseura tarjoten eniten kilpajoukkueille vähemmän harrastelijoille.
Kristian Vesalainen löi itsensä läpi Liigassa HPK:n paidassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Puhelimeensa vastaava Winnipeg Jetsin pelaajakehityksen koordinaattori Jimmy Roy pyytää ensimmäiseksi anteeksi.Syy on se, että hän ei voi kommentoida millään tavalla HPK:ssa viime kaudella läpimurtonsa Liigan eturivin pelaajaksi tehneen Kristian Vesalaisen sopimustilannetta.19 vuotta heinäkuun ensim

Kuva: Esko Tuovinen

HPK Liiga oy ratkaisi pitkään vellonneen urheilujohtajakysymyksen palkkaamalla tehtävään Mika Toivolan.47-vuotias Toivola on toiminut urallaan urheilutoimenjohtajana Porin Ässissä vuosina 2011-2016 sekä päävalmentajana Ässissä, Lukossa ja Pelicansissa.HPK Liiga oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti V

Saksan kannattajat olivat suunniltaan pudotessaan jatkosta jalkapallon MM-kisoissa. Kuva: OMER MESSINGER

Suomalaisessa urheilukeskustelussa on juonne, jonka piirissä asetetaan – ennen muuta kannattajia mutta myös urheilujournalisteja tarkoittava – urheilua koskeva tunteellinen suhtautuminen vastakkain analyyttisen orientaation kanssa.

Juuse Saros suhtautui maltillisesti valintaansa NHL:n tulokastähdistöön. Kuva: Jaylynn Nash/Icon Sportswire

Nashville Predatorsin Juuse Saros sai juhannusviikolla arvokkaan tunnustuksen kuluneesta NHL-kaudestaan, kun hänet valittiin NHL All-Rookie Teamin maalivahdiksi.Valinnan tekee vuosittain NHL-toimittajien yhdistys PHWA (Professional Hockey Writers' Association). Kuuden pelaajan joukkue on nimetty kau

Liigakauteen lähdettiin uho päällä siellä täällä. Urheilulehti (ent. Urheilusanomat) julisti liigalehtensä kannessa uhmakkaasti: Kaasu pohjaan! Epäjääkiekkoilullisessa kansikuvassa poseerasi varman tulevan mestarin konkarikukkopoika Kristian Kuusela.