Uutiset

Kiekusen luontopömpeli on arvaamaton aarreaitta

Pömpeliä parempaa sanaa on vaikea keksiä paikalle, jonne Kiekuseksi itseään kutsuva loppilainen Asko Kaikusalo on koonnut monenmoista muistoa matkan varrelta.

Lopen Topenon seurantalon alakerran kaksi huonetta muuttui kevään kuluessa Kiekusen luontopömpeliksi, kun sinne vähitellen kotiutuivat monet täytetyt pieneläimet, kivikokoelmat ja lukuisat tavarat vanhoilta hyviltä ajoilta, kuten karbidilamppu ja pyöryläiset Täystuho-rasiat.

Heti ovensuussa tulijaa tervehtii myös näyttävin osa pohjoismaiden suurimmasta, yli 200-loukkuisesta hiirenkillerökokoelmasta, johon kuuluvat perinteisten ansojen lisäksi muun muassa saksalaisen insinöörin taidonnäyte 1900-luvun alkupuolelta sekä karjalaistädiltä saatu pyyntirauta erityisesti tammihiirtä varten.

– Mikään ei ole niin viisas kuin ihminen silloin, kun se haluaa vahingoittaa jotakin luontokappaletta. Silloin äly suihkii, Kaikusalo sanoo.

Varmuuden vuoksi hyllyn päälle on vielä kiinnitetty varoituskyltti: ”Ethän käpälöi kapineita, osa niistä on vireessä.”

Ladan penkillä kolmen kilon kuningasrapu

Kun metsäntutkimuslaitoksella 33-vuotisen myyräntutkijanuran tehnyt ”hiiriherra” (Kaikusalo) muutti Ojajoen koeasemalta Lopen kirkonkylään, oli hänen arvokkaille kokoelmilleen katseltava uutta sijoituspaikkaa.

– Kunta nyökytteli, että Kaikusalon kokoelmille on löydyttävä tila. Aluksi näytti vaikealta, mutta sitten löytyi tämä Topenon seurantalo, keräilijä kertoo.

Vaikka läheskään kaikki aarteet eivät pömpeliin mahtuneetkaan, on iso osa nyt kuitenkin ollut näytteillä seurantalon alakerrassa kesäkuun alusta alkaen.

Nähtävää kahden huoneen sisällä riittää, samoin kuin tarinoitakin. Nurkassa saksiaan ojentelevan kuningasravun sukujuuret löytyvät Norjan Varangerinvuonolta asti.

– Ostin tämän paikalliselta kalatehtaalta eräänä syksynä, pistin Ladan takapenkille ja ajoin Kilpisjärven kautta kotiin. Lada tuoksui ravulle vielä joulunakin, kertoo Kaikusalo
kolmikiloisen ”pikkuveijarin” tarinaa.

Kivikokoelmaa Kaikusalo on kartuttanut Lapissa tunturioppaana toimiessaan, ja onpa Tankavaaran kultakylän paikallinen kullanhuuhtojakin vaskannut harvinaisimpia kiviä Kiekusen kokoelmiin.

Myös pullotetut hiekat kuuluvat epätavallisiin keräilykohteisiin. Lasipullojen tekstit kertovat alkuperän ympäri maailmaa: Jäämereltä, Egyptistä, Saharasta, Laatokasta, Jordaniasta¿

Kännyköitä ja kokoomalaitteita

Kiekusen käyttämää rikasta kieltä oppii tulkitsemaan pömpelissä pyöriessä, ja erilaisia esineitä esitteleviä lippusia lukiessa tulkintataidot ovatkin tarpeen. Monet selitykset kirvoittavat hymyn huulille: viidakkorumpu on tituleerattu kenialaiseksi kännykäksi, vanhuudenjykevä silitysrauta hiirennahan siloittimeksi ja pieni kirjoituskone havaintojen kokoomalaitteeksi.

Pömpelin isäntä aikoo kuitenkin vielä lisätä informaatiopuolta ja uskoo vankasti, että kokoelmista löytyy jokaiselle jotakin.

– Kaikenlainen väki on tervetullut pömpeliin. Pikkuväkeä tavarat kiinnostavat varmasti, ja kypsemmille ihmisille takavuosien kapineet ovat mielenkiintoista katseltavaa. Muillekin tarjolla on sekalaista iloa ja muunneltua totuutta, Kaikusalo lupaa.

Kesän aikana näyttelyyn pääsee tutustumaan sunnuntaisin, ja jos kiinnostusta riittää, pidetään pömpeliä auki ympäri vuoden.
Näyttely on avoinna myös aina sovittaessa, eli esimerkiksi silloin, kun talon yläkerrassa on tapahtumia. Kiekunen ei itse pömpelissä päivystä, vaan oven avaukset hoitaa seurantalon omistava maa-ja kotitalousseura.

Muunlaista aktiviteettia liikkuu kuitenkin jo puuhamiehen mielessä.

– Luontoiltamat ovat suunnitteilla, kun vain ehtii ja kerkeää. Toteutuksessa on kyllä vielä monta kysymysmerkkiä. (HäSa)