Uutiset

Kielijupakka mår inte bra

Hieman ennen
Norrköpingiä auton takaosasta kuuluu pahaenteistä ritinää. Polkupyörätelineessä on vaarallisen näköinen murtuma. Korjaamolla selitämme ummikkoruotsalaiselle Larsille elekielellä ja häpeällisen huonolla ruotsilla, että vår cyckelstället mår inte bra (pyörätelineemme ei voi hyvin).

Lars hymyilee vinosti ja vaihtaa rivakasti uuden telineen. Hymyilemme kohteliaasti hänen riikinruotsilleen, vaikka ymmärrämme siitä ehkä kolmasosan. Small talk jää monologiksi, koska Lars ei puhu englantia.

Nolotti vietävästi
huomata, että 12 vuotta ruosteessa maannut kielitaito oli syöpynyt käyttökelvottomaksi. Tosipaikan tullen ennen niin laajasta sanavarastosta ei löytynyt edes rikkinäinen-sanaa. No, kielifarssin jälkeen muistan loppuelämäni, että se on sönder.

Häpeästä toivuttuani pohdin, miten olin selviytynyt toistakymmentä vuotta ilman ruotsin kieltä. Asuin koko sen ajan kaksikielisen Turun kupeessa, mutta onnistuin välttämään toisen kotimaisen kielen solkkaamisen täysin. Jopa ruotsinkielisessä saaristossa turistia hellitään auttavalla suomen kielellä. Kukaan ei oleta, että turkulaiset kan tala svenska (osaavat puhua ruotsia).

Jokasyksyinen
pakkoruotsidebatti on jännä ilmiö. Vuodesta toiseen väännetään kättä siitä, kannattaako moista kieltä tuputtaa kaikille pakollisena oppiaineena.

Elinkeinoelämän Keskusliitto pitää ruotsin kieltä suorastaan tulppana muiden kielten opiskelulle. EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan monet oppilaat keskeyttävät ylimääräisen vieraan kielen opiskelun yläluokilla pakkoruotsin uuvuttamina.

Koponen sanoi YLE:n Ajantasassa, että yritykset arvostavat yhä enemmän venäjän kieltä taitavia työntekijöitä. Bisnesmaailma toivoo lisäksi, että tulevaisuuden toivot osaisivat portugalia, espanjaa tai kiinaa.

Suomen kieltenopettajien liitto kulkee täysin EK:n käsikynkässä. Liiton kannan mukaan jokaisella oppilaalla täytyisi olla peruskoulun aikana mahdollisuus opiskella vähintään kolmea vierasta kieltä. Mitä nämä kielet sitten olisivat, siinä pitäisi liiton mielestä kuunnella EK:n mielipidettä.

Pakkoruotsille uhkaa
käydä köpelösti, koska se ei ole hyvä bisnes. Tohmajärvellä halutaan korvata ruotsi venäjällä, koska kunnan läpi kulkee vuosittain puoli miljoonaa venäläistä, jotka haluavat tulla palvelluksi omalla äidinkielellään.

Ruotsia käy sääliksi. Sen asema Suomen toisena virallisena kielenä ei voi olla horjumatta, jos sen yleinen opiskelu lakkaa.

Toisaalta tuntuu aivan järjettömältä päntätä päähänsä kielioppia, jota ei sitten käytä kuin kerran 10 vuodessa.

Nykyaikaisessa tehokkuusyhteiskunnassa sellainen on suorastaan syntiä. Pollaan pitäisi ahtaa vain sellaista oppia, josta on hyötyä. Josta joku maksaa jotain. Joka tuottaa rahaa. Talouskasvua ja hyvinvointia.

Näiden rinnalla eivät – ikävä kyllä – paljoa paina ajatukset tutustua eri kieliin ihan vain huvin vuoksi. Se tuomitaan ajanhaaskaukseksi. Sorglig (surullista)
.

Päivän lehti

17.1.2020