Uutiset

Kiihtyvä sota vaarantaa Irakin vaalit

Irakia johtaa kesän vallanvaihdon jäljiltä muodollisesti pääministeri Ijad Allawin johtama väliaikaishallitus, jolta amerikkalaisjoukot saivat luvan hyökätä väliaikaishallituksen joukkojen tuella maan sitkeimpään kapinallispesäkkeeseen, Fallujan kaupunkiin. Allawin julistama 60 vuorokauden poikkeustila koskee koko maata pohjoisosien kurdialueita lukuunottamatta.

Tosiasiallinen valta Irakin sekasorron keskellä on aseiden ja pelon valtaa.

Tehokkaimmat aseet ovat amerikkalaismiehittäjillä, mutta pelkoa ja sen ohella vihaa käyttävät hyväkseen maan kapinalliset.

Hyökkäystä Fallujaan on toiveikkaasti pidetty väliaikaishallituksen päättäväisenä yrityksenä lopettaa lopullisesti kapinointi, joka varjostaa pahoin ensi tammikuuksi suunniteltuja vaaleja.

Irakilaisten on tarkoitus ottaa valta maassa omiin käsiinsä. On kuitenkin kysyttävä, mitä vaalit ratkaisevat, jos maa kuitenkin jää miehitysjoukkojen valvontaan.

Vaaleihin valmistautuminen on sodan jaloissa lähes mahdotonta. Kuka asettaa ehdokkaat ja mikä mahdollisuus irakilaisilla on vaikuttaa heidän valintaansa?

Kuka uskaltaa edes yrittääkään asettua ehdokkaaksi väkivallan ja sieppausten pelossa?

Maassa ei ole diktaattori Saddam Husseinin Baath-puolueen valtakauden jäljiltä toimivaa puoluejärjestelmää, jonka kautta demokratia pääsisi toteutumaan.

Saddam on vangittunakin painajainen. Falluja on Saddamin ja hänen kannattajiensa vahvinta tukialuetta.

Fallujan taistelut ovat tappio niin miehittäjille, kapinallisille kuin Irakin väliaikaishallituksellekin. Ijad Allawi sai kokea tämän myös henkilökohtaisesti, kun kolme hänen sukulaistaan siepattiin.

Suurhyökkäys tekee viimeistään tyhjiksi tiedot Irakin sodan loppumisesta. Päinvastoin: sota jatkuu ja on syytä jopa pelätä sen laajenemista.

Miehitysjoukot ovat helisemässä kapinallisten kanssa, vaikka Saddamin syrjäyttämiseen johtaneet sotatoimet olivatkin ohi nopeasti. Tuhansien ja kymmenientuhansien sotilaiden huipputekniset joukot eivät pärjää vastarintaryhmille, joiden vahvuus on niiden hajanaisuus.

Yhdysvaltain johtamaan liittoumaan kuuluvat Unkari ja Hollanti ovat jo ilmoittaneet vetävänsä joukkonsa pois Irakista vaalien jälkeen. Myös Puolalla on paineita saada maan sotilaat pois sodan keskeltä. Irakin pääministeri Ijad Allawi on ollut suunnitelmista näreissään. Hänellä on tuskin edes kuvitelmia, että Irak tulisi toimeen ensi vuonnakaan ilman ulkopuolisia joukkoja.

Euroopan unioni tukee Irakin vaalien järjestämistä. Edut ovat molemminpuoliset. EU:lle on tärkeää sopia sisäiset Irakin sotaa koskevat ristiriitansa ja osallistua maan jälleenrakennukseen.

Miehittäjät ja väliaikaishallitus ovat yhä tiukasti sidoksissa toisiinsa, mikä murentaa jälkimmäisen uskottavuutta irakilaisten silmissä. Irakille EU:n tuki on irtautumista edes vähitellen Yhdysvaltain johtaman liittouman napanuorasta.

Päivän lehti

4.4.2020