Uutiset

Kiina suuttui miljardien asekaupoista Taiwanille – Pakotteita amerikkalaisille asejäteille

Taiwan vastaa Kiinan sotilaalliseen uhkaan aseistautumalla.
Taiwanilaiset mekaanikot sotilashelikopterin huoltotoimissa. Taiwan on ostanut viime aikoina aseita useilla miljardeilla. Kuva: epa08763759
Taiwanilaiset mekaanikot sotilashelikopterin huoltotoimissa. Taiwan on ostanut viime aikoina aseita useilla miljardeilla. Kuva: epa08763759

Kiina on tällä viikolla ilmoittanut asettavansa pakotteita useille suurille amerikkalaisille puolustusteknologian valmistajille.

Pakotelistalle ovat päätymässä ainakin Lockheed Martin, Boeing ja Raytheon. Tämän lisäksi Kiina asettaa pakotteita myös yksityishenkilöille.

Pakotteet ovat Kiinan vastaus siihen, että Yhdysvallat on viime aikoina tehnyt suuria asekauppoja Taiwanin kanssa.

Maanantaina Yhdysvaltojen ulkoministeriö antoi kongressille tiedonannon, jossa se kertoi myöntäneensä vientiluvan 2,4 miljardin dollarin meriohjuspuolustusjärjestelmälle. Se sisältää 400 ohjusta, sata liikuteltavaa laukaisualustaa sekä tutka- ja tukijärjestelmät.

Toinen kauppa viikon sisään

Miljardikauppa on jo toinen viikon sisään. Viime viikolla Yhdysvallat myönsi vientiluvan 1,8 miljardin asepaketille, joka sisältää ohjuksia, tykistöä ja ilmatiedustelulaitteistoa. Kumpikin tuore kauppa vaatii vielä kongressin hyväksynnän ja presidentin allekirjoituksen.

Elokuussa Taiwan osti 66 kappaletta F-16-hävittäjiä, joka on tarjolla myös Suomen tulevaksi hävittäjäksi. Vertailun vuoksi Suomen tulevan hävittäjähankinnan alustava koko on 64 konetta.

Tämänviikkoinen kauppa on yhdeksäs asevientikauppa Taiwaniin presidentti Donald Trumpin kaudella.

Taiwanin varapuolustusministeri Chang Che-ping sanoi lehdistötilaisuudessa tiistaina, että kauppa auttaa Taiwania pääsemään tavoitteeseen, jossa sillä on vuoteen 2025 mennessä tarpeeksi sotilaallista voimaa tuhotakseen puolet vihollisen hyökkäyksestä.

Taiwanin ja Kiinan välit mutkikkaat

Taiwanpyrkii kasvattamaan sotilaallista pelotettaan vastatakseen Kiinan kasvaneeseen uhkaan. Kiina loukkaa säännöllisesti Taiwanin ilmatilaa ja seilaa sotalaivoilla Taiwanin Manner-Kiinasta erottavassa Taiwanin salmessa. Jännitteet ovat kasvaneet entisestään sen jälkeen, kun Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen valittiin jatkokaudelle tammikuussa.

Taiwanin ja Kiinan suhteet ovat tulehtuneet ja mutkikkaat. Saari on käytännössä itsenäinen valtio, jossa valtaa pitävät demokraattisilla vaaleilla valitut presidentti ja parlamentti. Kiina katsoo sen kuitenkin olevan itselleen kuuluva, kapinoiva maakunta, eikä se ole koskaan pitänyt poissuljettuna Taiwanin valtaamista voimakeinoin.

Kiina noudattaa yhden Kiinan politiikkaa, jonka mukaan muut valtiot voivat tunnustaa vain Kiinan tai Taiwanin itsenäisyyden. Taiwanin tunnustaminen johtaa siihen, että Kiina katkaisee diplomaattisuhteet. Siksi useilla mailla on Taiwanissa suurlähetystöjen sijaan kaupallisia edustustoja. Näin toimii esimerkiksi Suomi.

Vain 15 maata tunnustaa tällä hetkellä Taiwanin itsenäisyyden. Vatikaanivaltio on niistä ainut, joka sijaitsee Euroopassa.

Yhdysvaltojen ja Taiwanin suhteet lämpenevät

Yhdysvallattunnusti Kiinan itsenäisyyden yli 40 vuotta sitten. Vaikka sillä ei ole diplomaattisuhteita Taiwaniin, välit ovat kuitenkin läheiset. Maa ei tue Taiwanin itsenäisyyttä, mutta on toisaalta sitoutunut auttamaan Taiwania turvaamaan puolustuksensa.

Viime vuosina Taiwanin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat lämmenneet samalla, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat kiristyneet. Samaan a ikaan, kun Kiina asetti pakotteet asevalmistajille, se vaati Yhdysvaltoja lopettamaan asekaupat ja sotilaallisen yhteistyön Taiwanin kanssa.

– Yhdysvaltojen asekaupat Taiwaniin rikkovat vakavasti yhden Kiinan periaatetta vastaan sekä heikentävät Kiinan suvereniteettia ja turvallisuusintressejä. Kiina vastustaa niitä jyrkästi ja tuomitsee ne vahvasti, sanoi Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian brittilehti Guardianin mukaan.

Taiwanin ja Kiinan suhde

Kiina jakautui kahtia vuonna 1949, kun Kiinan tasavalta hävisi sisällissodan kommunisteille. Tasavallan hallitus pakeni Taiwanin saarelle ja jatkoi hallintoaan sieltä.

Vuosikymmenten ajan kumpikin ajoi yhden Kiinan politiikkaa ja sanoi edustavansa todellista Kiinan hallintoa.

Taiwanissa vallitsi yksipuoluejärjestelmä 1980-luvulle saakka, jolloin maa alkoi avautua ja demokratisoitui. Tällöin se ja Kiina myös avasivat keskusteluyhteyden, vaikka ovatkin erimielisiä Taiwanin asemasta.

Taiwanin ja Kiinan suhde riippuu siitä, kuka Taiwanissa on vallassa. Demokraattinen edistyspuolue (DPP) ajaa Taiwanin itsenäisyyttä ja on siksi Kiinalle punainen vaate.

Vuodesta 2016 hallinnut presidentti Tsai Ing-wen edustaa DPP:tä..

Varsinkin nuorille taiwanilaisille on kehittynyt Kiinasta irrallinen taiwanilainen identiteetti.

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic