Uutiset

Kiina uhkaa vanhentua ennen kuin se rikastuu

Kaksi lasta, olet rohkea! Näin ovat kiinalaiset ystävät ja sukulaiset kommentoineet, kun Turussa asuva Jie Zheng sai miehensä kanssa toisen lapsen.

Nyt Kiinassa hallitseva kommunistipuolue on päättänyt, että kaikki pariskunnat saavat jatkossa luvan kahteen lapseen.

– Kiinassa asiat eivät välttämättä muutu paljonkaan, koska kahden lapsen kasvattaminen on niin vaativaa, Jie Zheng sanoo.

Jie Zhengin mukaan asuminen on kallista Kiinassa, samoin lasten päivähoito. Koulussa lasten vanhemmilta odotetaan muun muassa kotiläksyjen valvomista.

– Etukäteen jo jännittää, miten selviän kahden kanssa.

Jie Zhengin perhe on muuttamassa takaisin kotimaahansa.

– Kotiäidiksi jääminen ei ole vaihtoehto, koska tarvitaan kahden aikuisen palkka kahden lapsen kasvattamiseen.

Ennen muuttoa lapsille pitää hankkia viralliset syntymäluvat Kiinaan.

– Lupa tarvitaan, vaikka hän olisi jo syntynyt. Siten hän pääsee muun muassa kouluun.

Jie Zhengin mukaan moni kiinalainen perhe saa ulkomailla ollessaan toisen lapsen. Jie Zheng ja hänen miehensä ovat molemmat perheensä ainoita lapsia, joten jo aiemman lain mukaan he olivat oikeutettuja saamaan toisen lapsen. Jie Zheng työskentelee tutkijana elintarviketieteissä Turun yliopistossa.

– En halua enempää lapsia. Olen jo väsynyt, hän naurahtaa.

KIINA ON JO aiemmin höllentänyt 1970-luvun lopulla aloitettua yhden lapsen politiikkaa. Maaseudulla on saanut tehdä toisen lapsen, jos ensimmäinen on tyttö. Viimeksi vuonna 2013 päätettiin, että sellaiset pariskunnat, joista toinen on ainoa lapsi, saavat tehdä kaksi lasta.

Tutkijat ja kansalaisjärjestöt olivat jo pitkään yllyttäneet hallintoa lopettamaan koko politiikan. Pelkona on ollut, että kansa ikääntyy eikä työlle riitä tekijöitä ja yhteiskunnalle kannattelijoita.

Vuonna 2012 kävi ensimmäisen kerran niin, että työikäisten määrä putosi Kiinassa. Politiikka saattaakin muuttua liian myöhään, ja pahimmillaan Kiina ikääntyy ennen kuin se rikastuu.

MYÖSKÄÄN Väestöliiton monikulttuurisuusasioiden päällikkö Minna Säävälä ei usko päätöksellä olevan kovinkaan suurta vaikutusta maan väkilukuun. Maaseudulla hankitaan useampia lapsia, mutta etenkään Kiinan suurissa kaupungeissa lisälisääntyminen ei innosta.

– Todennäköisesti päätöksen vaikutukset ovat paljon pienemmät kuin ensi silmäyksellä näyttää, sillä Kiinan itäosien suurissa väestökeskittymissä lapsilukuihanne on pudonnut aika alas, lähemmäs yhtä kuin kahta lasta, Säävälä sanoo.

Vaikka sääntöjä on löysennetty, monelle kaupunkilaisperheelle on riittänyt yksi ainokainen. Esimerkiksi Pekingissä vain 6,7 prosenttia perheistä, jotka saisivat hankkia toisen lapsen, oli hakenut lisäykseen lupaa, raportoi Kiinan valtiollinen media tammikuussa.

– Nykynuoriso on Kiinassa samanlaista kuin Suomessakin. He siirtävät ensimmäisen lapsen tekoa aika pitkälle, ja sitten ei ehditäkään tehdä kuin yksi lapsi, sanoo Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.

– Naiset haluavat tehdä uraa eivätkä sitoutua lapseen ja perheeseen. Halutaan nauttia elämästä.

Lisäksi lapset ovat kalliita. Koulutus on arvostettua, ja se maksaa. ”Ei minulla ole varaa kasvattaa edes yhtä lasta, saati kahta”, kirjoitti yksi käyttäjä kiinalaisessa viestipalvelu Weibossa torstaina.

Jos kaupunkilaiset eivät halua lapsia, voidaanko Kiinassa nähdä tulevaisuudessa uudistuksia, jotka innostaisivat tekemään lapsia?

– Varmaankin, Nojonen sanoo.

– Mutta vaikea nähdä, miten se onnistuisi. Ei se ole onnistunut Japanissa, ja monessa muussakin maassa se on epäonnistunut. Kyse on niin suuresta henkilökohtaisesta päätöksestä.

Tyttölasten kannalta päätös voisi tarkoittaa hyvää. Kiinassa sukupuolten välinen epäsuhta on kasvanut poikalapsia arvostavassa yhteiskunnassa, koska tyttösikiöitä on abortoitu suhteessa enemmän kuin poikia. Maaseudulla on paljon köyhiä nuoria miehiä, joilla on vaikeuksia löytää puolisoa.

– Tämä ongelma ei kuitenkaan häviä kertalaakista vaan tulee vaikuttamaan kymmeniä vuosia eteenpäin, Säävälä huomauttaa.

Hän ei usko, että Kiinan päätöksellä olisi suurta merkitystä koko maailman väestöennusteisiin.

Lea Peuhkuri, Seppo Ylönen, Minna Kurki

Asiasanat

Päivän lehti

19.1.2020