Uutiset

Kiina vie ja Yhdysvallat vikisee

Kiina on ylivoimaisesti suurin yksittäinen Yhdysvaltain ulkomainen lainoittaja. Kiinalla on hallussaan neljännes kaikista ulkomaiden omistamista Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoista. Koko liittovaltion velasta Kiina rahoittaa kymmenen prosenttia.

Yhdysvaltain luottoluokituksen pudotus ja valtava budjettialijäämä herättävät kiinalaisissa huolta siitä, saavatko he lainaamansa rahat joskus takaisin.

Samalla Kiinan johtoon kohdistuu kasvavia paineita vähentää kytköstä Yhdysvaltoihin ja suunnata valuuttavarantoja oman maan ja sen hyvinvoinnin parantamiseen.

Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välillä on suuri elintasokuilu. Myös muita jännitteitä maassa riittää. Laittomia mielenilmaisuja esiintyy lähes satatuhatta vuodessa.

Jotain jännitteistä kertoo Tsinghua-yliopiston professorin Qin Huin retorinen kysymys siitä, miksi Kiina ruokkii lainoituksellaan amerikkalaisten patologista kulutussairautta, ennen kuin kehittää maan omaa sosiaaliturvaa.

Läntisissä maissa puheet herättävät kasvavaa huolta Kiinan jatkohaluista lainoittaa Yhdysvaltoja ja miksei muitakin länsimaita.

Pitää kuitenkin muistaa, että kiinalaisten ekonomistien lausunnot ovat hyvin maltillisia. He tietävät, miten paljon nämä kaksi jättivaltiota tarvitsevat toisiaan. Kiinalla on vahva intressi pönkittää Yhdysvaltain taloutta ja pitää dollari niin vakaana kuin suinkin.

Kiinan kasvavat markkinat ovat imeneet maahan maailman suurimman ulkomaanvaluuttavarannon, joista 70 prosenttia on sijoitettu dollareihin tai dollarisidonnaisiin Yhdysvaltain velkakirjoihin.

Voimakkaan dollarisidonnaisuuden takia Kiinan johto on pakkoraossa: oman maa ulkomaanvaluuttavarannon arvo romahtaisi, jos lainahanat Yhdysvaltoihin suljettaisiin.

Kommunistisen Kiinan ja länsimaisen demokratian lippulaivan Yhdysvaltojen dollareilla siloteltu keskinäinen sidos jatkuneekin vielä pitkään.

Kiinalle Yhdysvallat on poliittisestikin tärkeä kumppani. Arvosidonnainen ulkopolitiikka on muuttunut pragmaattiseksi. Käytännössä se näkyi muun muassa ulkoministeri Hillary Clintonin Kiinan vierailun aikana. Hän ei ottanut kertaakaan esiin ihmisoikeuksia. Ei sen paremmin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin televisiohaastattelussa.

Myöskään aiemmin vahvasti esille olleista sanan- ja uskonnonvapauden rajoituksista ei ole lausuttu Valkoisessa talossa sanan sanaa.

Talous määrää sitä enemmän poliittisten puheiden sisältöä, mitä enemmän Yhdysvaltain riippuvuus Kiinaan syvenee.

Kiinan vaikutusvalta maailmantaloudessakin vahvistuu nopeasti. Maa ohitti jo Japanin maailman toiseksi suurimpana taloutena Yhdysvaltain jälkeen.

Kiinan bkt on noin kolmasosa Yhdysvaltain 15 000 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta. Arvioiden mukaan Kiina ohittaa kansantalouden koolla Yhdysvallat kymmenessä vuodessa, jos kasvu jatkuu nykyisellään.