Uutiset

Kiinteistöveroa maksetaan usein väärin perustein

Kunnat menettävät jonkin verran verotuloja, kun kiinteistöveroja etenkin vanhoista rakennuksista peritään väärien pinta-alatietojen mukaan.

Kukaan ei tiedä, miten suuria menetykset ovat, kun pinta-alatietoja ei ole tarkistettu kuin muutamilla paikkakunnilla. Isoissa kunnissa kysymys voi olla sadoista tuhansista euroista vuosittain.

Vääriin tietoihin on monta syytä. Ennen vuotta 1993 verolaki oli erilainen kuin nyt, valtakunnalliset ohjeet pinta-alojen laskemisesta ovat puutteelliset ja sekavat, kunnissa ohjeita tulkitaan eri tavoin, terminologia on sekavaa ja osa virheistä on inhimillisiä erehdyksiä.

Pinta-alaa lasketaan eri tavoin

Kiinteistövero määräytyy rakennusten kokonaisalan mukaan. Verotettavaan kokonaisalaan lasketaan yhteenlaskettuna kaikkien kerrosten pinta-alat mitattuna ulkoseinien ulkopinnasta.

Kokonaisalaan kuuluvat myös kellarissa olevat varastot, autotallit ja tekniset tilat. Siihen ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä alle 160 senttiä korkeita tiloja eikä ullakoiden kylmiä tiloja.

Asiaa sekoittaa kiinteistökauppojen pinta-alan laskentaperuste, jonka mukaan ala mitataan ulkoseinien sisäpinnasta ja johon lasketaan mukaan myös vintin kylmät tilat.

Kesämökeistä kertyy reiluimmin veroa

Kesämökeistä perittävä kiinteistövero on tuntuvasti korkeampi kuin vakituisten asuntojen. Mökeissä verotettavaan kokonaisalaan lasketaan mukaan myös kuisti. Epäselvyyttä syntyy siitä, miten kuistin ala lasketaan. Onko se sokkelin rajaama alue vai mitataanko kuisti räystään reunasta?

Kiinteistöverotukseen erikoistunut apulaisverosihteeri Juhani Halonen Sisä-Suomen verotoimistosta Hämeenlinnasta sanoo, että asuinkiinteistöistä perimättä jääneillä kiinteistöveroilla ei Herran huonetta rakenneta.

-Esimerkiksi vanhat käyttämättömät piharakennukset ovat verotuksen kannalta merkityksettömiä. Verottaja ei näe tätä asiaa suurena ongelmana. Veron saajalla eli kunnilla voi olla intressi tarkistaa pinta-alatietoja.

Hän sanoo, että virheitä syntyy juuri siitä, että verottaja elää rakennusten ulkomittoihin perustuvien tietojen mukaan ja kauppoja tehdään sisämitoilla.

-Myös yläkerran alle 160 senttiä korkeiden tilojen mittaamisesta on usein epäselvyyttä.

Halonen muistuttaa, että rakennuksissa pitää olla seinät ympärillä. Yhdeltä sivulta avoin auto- tai muu katos ei ole verotettava rakennus, mutta seinällinen grillikota on.

-Harmittaa, kun ohjeet ovat epäselvät. Se aiheuttaa sekaannuksia, hän sanoo. Kunnollisten ohjeiden laatiminen kuuluisi verohallinnolle.

Kymppejä maksajalle, satoja tuhansia saajalle

Janakkalan kunnan rakennustarkastaja Harri Turunen kertoo, että kiinteistöjen pinta-aloista tulee vuosittain muutamia kyselyjä syksyisin, kun veroliput tulevat omistajille. Tällöin on kysymys omistajan mielestä liian isoista pinta-aloista ja siten liian korkeasta verosta.

-Lähinnä kysymys on vanhoista rakennuksista tai ihan vääristä tiedoista. Taannoin erään rakennuksen suunnittelija oli erehdyksessä laskenut katokset kokonaisalaan mukaan, hän kertoo.

Joensuun kaupungin rakennusvalvonnassa työskennellyt Heikki Holopainen on tutkinut opintojensa yhteydessä kiinteistöjen verotusta ja aikoo jatkaa aiheesta jatko-opinnoissaan.

Hän kertoo, että Jyväskylässä kiinteistörekisterit pantiin ajan tasalle ja kaupungille alkoi tulla satoja tuhansia euroja lisää kiinteistöverotuloja. Vastaava työ on meneillään Joensuussa.

-Laskimme Joensuussa, että puuttuva kokonaisalan neliö merkitsee noin euron veromenetystä vuodessa. Verovelvolliselle kyse on yleensä muutamasta kympistä vuodessa, hän sanoo.

Veroasiasta kertoi ensimmäisenä Rakennettu ympäristö -lehti. (HäSa)