Uutiset

Kiinteistöveromuutos ajaa Hausjärven taloutta alas

Hausjärvellä tarvittaisiin puolen prosentin korotus veroprosenttiin tai 14 keskipalkkaisen työntekijän irtisanominen, jotta ensi vuoden talousarviossa saadaan kurottua umpeen valtionosuusjärjestelmän muutoksen aiheuttama 614 000 euron eli 70 euron asukaskohtainen menetys.

Valtionosuuksien laskennasta irrotetaan kunnan kiinteistöverotulot, jolloin osa kunnista voittaa, osa häviää nykytilanteeseen verraten.

– Emme edes keskustele irtisanomisista ja toivomme saavamme talousarvion laadittua ilman verojen korotuksia. Mutta tilanne on kestämätön. Kesäkuussa saatiin uudet ohjeet, joiden vaikutuksiin ei ole voitu varautua, toteaa kunnanjohtaja Päivi Terävä.

Hausjärvi on yksi kunnista, joihin kesäkuussa julkistettu hallitusohjelma puree rajusti. Riihimäki ja Loppi eivät juuri menetä eivätkä voita uudistuksessa.


Mihin muutos tähtää?

Päivi Terävä kritisoi järjestelmän muutosta samoin kuin Kuntaliitto. Hallitusohjelmassa tuotu ja ensi vuonna täysimääräisenä käyttöön otettava muutos ei jätä kunnille aikaa sopeuttaa talouttaan uuteen tilanteeseen.

Muutos olisi pitänyt toteuttaa osana ensi vuonna käynnistettävää laajaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Hitaampi valmistelu ja toteuttaminen olisi taannut kunnille siirtymäajan.

-On vaikea nähdä, mihin uudistuksella kaiken kaikkiaan pyritään. Se kohtelee kuntia täysin epätasaisesti, epäoikeudenmukaisesti. Johdonmukaisuus puuttuu, Terävä toteaa.

Voittavien ja häviävien kuntien taulukosta ei löydy perusteita ajatukselle, että uudistuksella kaitsettaisiin nyt pikkukuntia kuntaliitoksiin. Talousvaikeudet eivät kulje käsi kädessä voittaja/häviäjä -listauksen kanssa.

Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Kuntaliitosta kertoo liiton arvostelevan uudistuksen nopeaa toteutusta.

Kiinteistöveron poistaminen tasauksesta tulee Lehtosen mukaan tehdä osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Nyt esitetty muutos kohdistuu voimakkaan epätasaisesti kuntiin. Muutokset kasvattavat kuntien tulopohjaeroja jopa yli 700 euroa asukasta kohden ensi vuonna, mikäli esitys toteutettaisiin heti vuoden 2012 alusta lukien.


Painopiste siirtyy kiinteistöveroihin

Uudistuksen vaikutukset nähdään kunnissa Lehtosen mielestä osittain jopa väärin.

Kiinteistöverot ovat jääneet jo tähänkin saakka jokaiselle kunnalle kokonaan. Nyt ne poistetaan valtionosuuden laskentaperusteista. Se tietysti muuttaa kuntien saaman valtionosuuden määrää.

Tasauksessa käytetään nykyään kuntien keskimääräisiä veroprosentteja.

Hallitus on siirtämässä kuntien keräämien verotulojen painopistettä tuloveroista enemmän kiinteistöverojen puolelle.

Kiinteistövero ei enää ole mukana valtionosuuden tasaukset laskentaperusteena. Kun perusteet muuttuvat, myös valtionosuuden määrää muuttuu.

Järjestelmän muutoksesta hyötyvät kunnat, joilla on paljon arvokiinteistöjä, voimaloita ja kesämökkejä eli kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on keskimääräistä suurempi.

Häviäjien joukko koostuu halvan maan ja kiinteistöjen kunnista eli kunnat, joiden kiinteistöverojen osuus verotuloista on pieni.(HäSa)

Päivän lehti

5.6.2020