Uutiset

Kiireettömyys kuuluu joulusaunaan

Suomalaisen joulusaunaperinteen tiedetään ulottuvan suomalaisessa kulttuurissa huomattavasti kristinuskoa pidemmälle.

Luultavasti talvipäivänseisaukseen liittyvä kiireetön ja perusteellinen saunominen on aikojen saatossa muodostunut nykyiseksi joulusaunaksi. Perinne on yhä voimissaan.

Suomen saunaseuran tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Pekka Tommilan mukaan saunojen ja saunojien siirtyminen maatalojen pihasaunoista omakoti- ja kerrostalojen sähkölämmitteisiin löylyihin on vain lisännyt saunomisen suosiota.

-Saunojen määrä kasvaa nopeammin kuin henkilöautojen määrä. Taloustilanteen huonontuessa lisääntyy saunominen entisestään vapaa-ajan lisääntyessä, Tommila sanoo.

Suomessa tiedetään olevan yli 1,5 miljoonaa huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja arvioitiin vuonna 2010 olevan yli 2 miljoonaa.

Tuoksua vihdasta ja oluesta

Perinteisesti joulusaunan lämmitykseen ryhdytään heti aamutuimaan, ja siellä kuuluu käydä valoisan aikaan.

Talon isäntä ja emäntä kävivät saunassa aamukymmenen aikaan, minkä jälkeen oli muiden perheenjäsenten vuoro. Maalaistaloissa viimeinenkin renki kävi saunassa ennen hämärän laskeutumista. Saunan jälkeen ei tehty työtä, vaan ryhdyttiin pitkään kestävälle jouluaterialle.

Vanhoja tapoja sopii soveltaa myös nykyaikaan, Pekka Tommila kehottaa.

-Meidän perheessämme on tapana kuunnella joulurauhanjulistus, minkä jälkeen menemme saunaan koko perheen kesken tai miesten ja naisten vuoroissa. Sen jälkeen syödään pitkin iltapäivää riisipuuroa isosta haudutuskattilasta ennen illan juhla-ateriaa.

Sauna saa jouluna olla melko haalea, 75-80-asteinen, koska siellä kuuluu viihtyä vähintään puolitoista tuntia.

Joulun tuntua sähkösaunaan saa pakastevihdalla, sekä tietysti saunomisen yhteydessä nautitulla jouluoluella. Oluen kaataminen kiukaalle seuraavan vuoden hyvän sadon varmistamiseksi kuuluu perinteeseen.

-Myös pakastevihdasta tulee oikein mainio jouluun sopiva tuoksu, Tommila opastaa. (HäSa)