Uutiset

Kiistelty hallinta­rekisteröinti tekee tuloaan

Kiistelty hallintarekisteröinti tekee tuloaan Suomeen. Lännen Median tietojen mukaan valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) asiaa koskevan esityksen valmistelu on loppusuoralla. Sen sisällöstä ei vielä heru tietoa, mutta kertoimet ovat vahvasti hallintarekisteröinnin sallimisen puolella.

Sen myötä pankit saisivat, arvopaperikeskusten ohella, hallinnoida osakeomistuksia omissa järjestelmissään.

Taustalla ovat Euroopan arvopaperimarkkinoiden yhdentyminen ja tarve sovittaa suomalaista lainsäädäntöä EU-lakeihin, tarkkaan ottaen EU:n arvopaperikeskusasetukseen ja T2S- eli TARGET2-Securities-alustaan, johon Euroopan arvopaperikauppojen selvitys ulkoistetaan vaiheittain, Suomen osalta vuonna 2017.

Suomessa eurooppalaiseen normiin siirtyminen on poliittisesti ja periaatteellisesti vaikea pala, sillä vaakalaudalla on suomalaisomistusten kattava ja ajantasainen yleisöjulkisuus. Viime hallituskaudella uudistus pysähtyi silloiseen valtiovarainministeriin Antti Rinteeseen (sd.).

Omistusten läpinäkyvyyden säilyttämiseksi on ehdotettu uutta julkista omistajatietorekisteriä.

LAKIUUDISTUSTA viime vuonna valmistellutta työryhmää johtanut neuvotteleva virkamies Annina Tanhuanpää valtiovarainministeriöstä sanoo, että Suomen on ratkaistava hallintarekisteröintikieltoon ja muuhun kansalliseen, arvopaperimarkkinoiden harmonisointia vaikeuttavaan sääntelyyn liittyvät pulmat nopeasti tavalla tai toisella.

– Suomella on velvollisuus poistaa ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä EU:n arvopaperikeskusasetuksen ja kansallisen lainsäädännön väliltä, ja asialla on kiire jo oikeustilan selventämisen ja lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden takia.

VUOSI SITTEN voimaan astuneen arvopaperikeskusasetuksen keskeinen tavoite on avata kilpailua, murtaa kansalliset arvopaperikeskusmonopolit ja parantaa valtioiden rajat ylittävien arvopaperien selvitystapahtumien turvallisuutta ja tehokkuutta.

Finanssialalle hallintarekisteröinnin salliminen merkitsee kilpailun avautumista ja tasapuolistumista, sijoittajille lisää vaihtoehtoja ja mitä ilmeisimmin osakekaupan halventumista ja palvelun parantumista. Samalla se nostaisi suomalaiset sijoittajat samalle viivalle ulkomaalaisten kanssa.

Pienille pankeille hallintarekisteröinti on helpotus, sillä sen avulla ne voivat välttää arvopaperikeskuksen kalliin pakkojäsenyyden ja ulkoistaa siihen liittyvät asiat jollekin isommalle pankille.

Tilimallin muutoksen lasketaan tuovan Suomeen myös uusia ulkomaisia toimijoita.

JOS HALLITUS PÄÄTYY hallintarekisteröinnin sallimiseen, esitykseen sisältynee myös jonkinlainen malli järjestelmän julkisuusongelman ratkaisemiseksi.

Pienimpienkin osakeomistusten julkisuus on ollut Suomessa vankkumaton periaate, ja arvopaperikeskuksessa yhtiöiden suomalaiset omistustiedot ovat ajantasaisesti niin viranomaisten kuin kaikkien muidenkin niistä kiinnostuneiden saatavilla.

Nykymallia ja samalla omaa hallitsevaa markkina-asemaansa puolustava arvopaperikeskus Euroclear Finland katsoo, että yleinen trendi on viemässä päinvastoin suomalaistyylisen suoran omistuksen suuntaan, sillä rahanpesun estämiseen ja osakkeenomistajien oikeuksiin liittyvässä EU-sääntelyssä osakeomistusten läpinäkyvyydellä on yhä suurempi painoarvo. Myös G20-kokous on alleviivannut omistustietojen julkisuuden tarpeellisuutta.

– Arvopaperikeskusasetus ei edellytä hallintarekisteröinnin laajentamista, eli kyse on Suomen omassa harkinnassa olevasta poliittisesta päätöksestä. Ennen erinomaiseksi todetun suomalaisen mallin mahdollista muuttamista pitäisi tehdä kattava vaikutusarvio siitä, mitä hallintarekisteröinti todella merkitsisi monille eri tahoille – liikkeeseenlaskijoille, sijoittajille, viranomaisille, tutkijoille, toimittajille, pankeille ja Euroclear Finlandille, Euroclear Finlandin lakiasiainjohtaja Kati Honkajuuri-Kokkonen sanoo.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, ettei rahanpesusääntely muuta tilannetta mitenkään listayhtiöiden omistajien ja tosiasiallisten edunsaajien osalta, koska siihen liittyvät velvoitteet koskevat vain 25 prosentin ylittävää omistusta ja listayhtiöiden liputusvelvollisuuden alaraja on nykyään 5 prosenttia.

Ministeriön tiedossa ei myöskään ole yhtäkään maata, joka olisi siirtymässä suoran omistuksen järjestelmään.

Asiasanat