Uutiset

Kilpailun avaamiseen vielä matkaa

Raideliikenteellä on takanaan katastrofaalinen talvi. Tuiskut ja pakkaset sotkivat aikataulut niin kauko- kuin lähiliikenteessäkin poikkeuksellisen perusteellisesti. Viikkokausia kestäneet koettelemukset osoittivat nykyaikaisen raideliikenteen haavoittuvuuden.

Poikkeuksellisen raskasta talvikautta täydensi vielä muutama onnettomuus. Tammikuussa juna syöksyi päin Helsingin rautatieasemaa ja muutaman kerran radan tukkivat kiskoilta suistuneet vaunut. Lumen takia radan päälle kaatuneet puut aiheuttivat lukuisia liikennekatkoksia. Ankaran talven ja yksittäistäisten onnettomuuksien ylimääräiset kustannukset on VR-konsernissa laskettu kymmeneksi miljoonaksi euroksi.

Tästä huolimatta VR-konserni on päättänyt ”avustaa” valtiota osoittamalla 40 miljoonaa euroa ratojen perusparannukseen. Valtion talousarviossa varatut 130 miljoonaa eivät alkuunkaan riitä välttämättömiin peruskorjauksiin ja rataverkko rappeutuu kaiken aikaa. Vuosittain pitäisi rataremontteihin olla noin 200 miljoonan euron määräraha ja sillä varmistettaisiin vain rataverkon nykytaso, ei uusia investointeja.

Mikäli VR ei olisi lisärahoitusta myöntänyt Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden peruskorjaus olisi loppukesällä keskeytynyt.

Päätöksen taustalla arvioidaan olevan esitys kilpailun avaamisesta rautateiden henkilöliikenteessä. Entistä sujuvammalla liikenteellä vahvistetaan VR:n kilpailukykyä.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti viime viikolla, että se olisi järkevintä aloittaa pääkaupunkiseudulta. Kun kokemusta karttuu, seuraavana kilpaillaan Helsingin ja Tampereen väliset taajamajunat sekä muutamat muut selkeästi määritellyt kokonaisuudet maan etelä- ja itäosissa. Tavoitteena ovat tehokkuus ja kustannussäästöt eli nykyistä edullisempia matkoja asiakkaille.

Merkillepantavaa on, että kiskokalusto on tarkoitus pitää edelleen tilaajaorganisaation omistuksessa. Sitä palvelun tuottajan olisi pakko käyttää. Kilpailu muuttaisikin ensisijaisesti rautateillä työskentelevien asemaa.

Niinpä ei ole mikään ihme, että rautateiden työntekijäjärjestöt vastustavat yksituumaisesti kilpailun avaamista. Ne pitävät sitä muoti-ilmiönä, pyrkimyksenä yksityistää julkiset palvelut.

Ongelmatonta palvelujen ulkoistaminen ei toki olekaan. Suomi on pitkien etäisyyksien maa eivätkä kaikki junavuorot tuota voittoa, kaikki eivät edes kulujaan.

Yrittäjät tuskin ovat valmiita kantamaan yhteiskunnallista vastuuta, ne eivät edes kykene siihen. Kannattamattomat rataosuudet jäisivät edelleen yhteiskunnan kustannettavaksi

Tällä hetkellä ongelma on hoidettu liikennesopimuksella. Kilpailua ei avata, mutta VR liikennöi ilman lisäkorvausta myös kannattamattomilla rataosuuksilla. Näin jatketaan ainakin vuoteen 2018 asti. Työryhmän esitys tähtääkin sen jälkeiseen aikaan.

Toisaalta EU:n palvelusopimusasetus ei edellytä henkilöliikenteen avaamista kilpailulle. Sanansa kilpailuun on myös omistajalla eli valtiolla. Markkinoiden avaaminen on viime kädessä myös poliittisia päätöksiä.