Uutiset

Kilpailutus kasvatti lastensuojelun menoja Janakkalassa

Janakkalassa lastensuojelumenot ovat kasvaneet sen jälkeen, kun laitospaikat kilpailutettiin maakunnallisesti. Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta arvioi, että sijaishuoltoon uppoaa kilpailuttamisen vuoksi tänä vuonna noin 50000 euroa suunniteltua enemmän. Lopullinen summa tarkentuu vasta loppuvuodesta, kun sijoituspäätösten määrä on tiedossa.

Ongelmana on, että kunnassa hyviksi ja edullisiksi koetut laitokset eivät osallistuneet kilpailuun. Hämeenlinnan seudulta listalle valitut laitokset taas ovat Roinevirran mukaan hintatasoltaan kalleimmasta päästä.

-Aikaisemmin käyttämiemme laitosten vuorokausihinnat ovat olleet jopa 140-160 euroa, nyt Hämeenlinnassa sijaitsevan halvimman yksikön vuorokausihinta on 242 euroa vuorokaudessa, Roinevirta vertailee.

Janakkalan aiemmin suosimat paikat sijaitsivat pääasiassa Kanta-Hämeessä, muutama niistä Hämeenlinnan seudulla.

Kunnan on mahdollista valita sijoituspaikka listan ulkopuoleltakin, jos viranomaiset katsovat, että listalta ei löydy lapsen tarpeita vastaavaa yksikköä tai jos paikkoja ei yksinkertaisesti ole. Roinevirta painottaakin, että hinta yksinään ei voi olla ainoa määräävä tekijä, vaan myös lapsen etu painaa.

Yritysten täytettävä tietyt vaatimukset

Maakunnallinen kilpailutus tuotti 165 hyväksyttyä palveluntuottajaa käsittävän listan. Aikaisemmin pelkästään Hämeenlinnan käyttämällä listalla oli 62 erilaista lastensuojeluyksikköä.

Tilaajajohtaja Jari Pekuri Hämeenlinnasta kertoo, ettei muista kilpailutukseen osallistuneista kunnista ole kantautunut vastaavia kokemuksia kuin Janakkalasta.

Palveluntuottajat on pantu listalla järjestykseen hoitovuorokausihinnan mukaan.

-Saattaa kuulostaa siltä, että raha sanelee kaiken, mutta taustalla on kuitenkin tietyt tiukat ja selkeästi kuvatut kriteerit, jotka yritysten on pitänyt täyttää, Pekuri sanoo.

Kriteereillä hän tarkoittaa muun muassa hoitajien lukumäärää, heidän koulutustaan ja työkokemustaan. Juuri näiden kriteerien vuoksi kilpailusta karsiutui heti alkuvaiheessa parikymmentä yritystä pois.

Yhteinen tietokanta helpottaisi valvontaa

Tilaajajohtaja Jari Pekurin mielestä oleellista on, että sosiaaliviranomaisilla on sijoitustilanteissa valinnanvaraa. Kukin kunta tekee valinnat ja sijoituspäätökset itsenäisesti.

-Yhteistä asiakasohjausta ei ole, mutta minusta se voisi olla seuraava hyvä askel. Pienissä kunnissa sijoituksiin ei varmasti tule sellaista rutiinia kuin isommissa kunnissa, joten keskittäminen voisi siksikin olla järkevää, Pekuri miettii.

Kilpailutus tuotti valtavan määrän tietoa mukaan valituista laitoksia, ja kaikki tämä tieto olisi nyt tarkoitus jalostaa jonkinlaiseen yhteiseen, sähköiseen tietokantaan. Tietokannan avulla voitaisiin Pekurin mukaan kehittää esimerkiksi laitosten valvontaa. Laitoksista saadut kokemukset ja palaute saataisiin näin kaikkien käyttöön.

Paria kolmea yritystä lukuun ottamatta tarjouksen jättivät kaikki Hämeenlinnan kaupungin jo ennen kilpailutusta käyttämät laitokset. Mukaan tuli runsaasti uusia laitoksia ja alue laajeni.

-Kriteerinä oli kymmenen tunnin sääntö: sijoittajakunnasta on pystyttävä kulkemaan kahden tunnin palaveriin matkoineen kymmenessä tunnissa.

Kauimmaiset sijoituspaikat ovat Oulun alueella. (HäSa)