Uutiset

Kinkun pieni, vihreä kaveri

Jokaisessa joulupöydässä ei niitä nähdä, mutta jotkut eivät voisi kuvitellakaan kinkkua ilman niitä. Jotkut kaivavat ne esiin pakasteesta, mutta toiset vannovat säilöttyjen nimeen.

Mistä ihmeestä on kyse? Tietysti herneistä. Herneet ovat olleet enemmän tai vähemmän rakastettu osa suomalaista joulupöytää niin kauan kuin useimmat vain kykenevät muistamaan.

Luumujen ja porkkanoiden ohella niitä on käytetty kinkun lämpiminä lisäkkeinä.

Hämeen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Riitta Kinnari kertoo, että tavallisten herneiden sijaan vanhan ajan joulupöydässä sai joskus maistella hernetuuvinkia.

– Se tehtiin kuivatuista herneistä aivan kuin hernekeittokin, mutta se oli enemmän muhennosmainen ja sitä käytettiin kinkun lisäkkeenä.

Perinne sai alkunsa helppoudesta

Herneet ovat löytäneet tiensä suomalaiseen joulupöytään puhtaasti käytännön olosuhteiden takia. Aikana, jolloin tuontielintarvikkeita ei juurikaan käytetty, herneitä viljeltiin monissa kodeissa ja niitä oli helposti saatavilla.

– Perinne on saanut alkunsa sitä kautta, että ruuaksi käytettiin niitä raaka-aineita, joita omalta pellolta saatiin. Ja totta kai se on hyvä lisäke, valkuaispitoinen ja antaa runsaasti energiaa, Kinnari kertoo.

Herneitä on mahdollisuus saada joulupöytään pakastettuina, kuivattuina tai säilöttyinä. Useimpien mielipide tuntuu olevan se, että paras vaihtoehto kinkun sivulle ovat miedossa suolaliemessä säilötyt herneet.

Nykyisin enemmän arkiruuaksi mielletyt säilykeherneet olivat Kinnarin mukaan 1950-luvun tienoilla eksoottista herkkua.

– Moni tänä päivänä keski-ikäinen muistaa varmasti lapsuudestaan, että säilykeherneitä ei käytetty muuten kuin jouluna ja moni varmasti odotti, että niitä saa. Muuten etupäässä käytettiin kuivattuja herneitä ja syötiin hernesoppaa.

Ei mikään välttämättömyys

Etenkin nykyajan nuorille herneet joulupöydässä voivat olla vieraita. Toisille perheille herneet ovat perinne, toisille eivät. Lisäksi kinkun lisäkkeiden käyttö on yleisemminkin vähenemässä.

– Ehkä korkeintaan kinkun kastiketta vielä tehdään, mutta enää ei niin paljon käytetä luumua, hernettä ja porkkanaa.

Eivätkä pienet vihreät palluraiset mitään välttämättömyyksiä joulupöydässä olekaan.

– Tänä päivänä mikään ei ole joulupöydässä pakollista. Jokainen saa rakentaa jouluateriansa niistä raaka-aineista, jotka tuntuvat hyvältä.

Monessa perheessä kuitenkin halutaan noudattaa perinteitä ja lastata pöytä kinkulla, rosollilla ja erilaisilla laatikoilla. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, onko joulupöytä samanlainen kuin edellisenä jouluna.

– Tärkeintä joulussa on se, että kokoonnutaan yhteen ja nautitaan ajan kanssa ruuasta ja syödään niitä raaka-aineita ja ruokia, jotka tuntuvat siitä joukosta hyvältä, Kinnari muistuttaa. (HäSa)