Uutiset

Kipupumpun kotikäytöstä saatu hyviä kokemuksia

Keskustelu kivunhoidosta on kiihtynyt viime päivinä, kun nimimerkki ”Kuolevan omaiset, Janakkala” ruoti Hämeen Sanomien mielipidesivulla kipupumpun kotikäyttöön liittyviä ongelmia. Omaisten mukaan kotisairaanhoidon henkilöstö ei esimerkiksi ottanut vastuuta laitteen täyttämisestä ja huoltamisesta.

Anestesialääkäri Antti Malin mukaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on tehty paljon töitä sen eteen, että saattohoidossa olevaa pystytään hoitomaan kotona mahdollisimman pitkään.

– Potilailta ja omaisilta tullut palaute on ollut pääosin erittäin positiivista. Pyrimme löytämään parhaat hoitovaihtoehdot yhdessä potilaan ja perusterveydenhuollon kotisairaanhoidon kanssa, sanoo Mali.

Kipupumppua käytetään ennen kaikkea syöpäkipujen lievittämiseen silloin kun muut keinot eivät potilaalle sovi.

– Ensin mennään suun kautta otettavalla lääkityksellä, sitten kipulaastareilla, mutta joskus kipupumppukin on järkevä vaihtoehto, sanoo saattohoitoon erikoistuneen Koivikko-kodin vastaava lääkäri Taina Heikkilä.


Huolto- ja täyttövastuu ammattilaisilla

Syöpäkipujen lisäksi myös leikkausten jälkeisten kipujen hoitoon käytettäviä kipupumppuja on keskussairaalan Hämeenlinnan yksikössä kuutisen kappaletta. Ne lähtevät harvoin potilaan mukana kotiin. Koivikko-kodilla on yksi kotihoitoon tarkoitettu kipupumppu, alueen terveyskeskuksilla muutamia.

– Kipupumppu lähtee potilaan mukana kotiin aina silloin tällöin. Varmaankin useita kertoja vuodessa, arvioi kotisairaanhoidon akuuttilääkäri Tuomo Lunnikivi.

Hänen mielestään kipupumppu on ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä työväline. Laite rekisteröi, kuinka potilas on lääkettä käyttänyt, mikä puolestaan helpottaa uuden annostelun arviointia.

Kotihoidossakin vastuu kipupumpun huollosta ja täyttämisestä kuuluu ammattilaisille. Erikoissairaanhoidon puolella morfiinikasetit täytetään keskussairaalan apteekissa. Kokonaan korvattavissa syöpäkipulääkkeissä kotihoidossa oleva potilas maksaa lisämaksun, kun kasetti haetaan tavallisesta apteekista.

– Ei kasetin vaihto ole kotisairaanhoidossa suurtyöllistäjä. Useimmilla potilailla on muita asioita, jotka vaativat hoitokontaktia tiheämmin kuin kasetin vaihto, sanoo Lunnikivi.


Pumpun haittana kömpelyys

Koivikko-kodin Heikkilän mielestä kipupumpun suurin ongelma niin laitos- kuin kotikäytössäkin on, että se on kone ja siksi pillereitä ja laastareita kömpelömpi käyttää. Toimintavarmuudeltaan laitteet ovat kuitenkin hyviä.

Kivunhoidon vaihtoehdot ovat viime vuosina lisääntyneet niin sanottuun läpilyöntikipuun tarkoitetuilla nenäsuihkeilla ja suussa liukenevilla tableteilla.

Heikkilän mukaan riittäviä keinoja riittävään kivunhoitoon on, mutta keinoja on osattava käyttää.

– Nykyiset lääkkeet ovat sen tyyppisiä, että niiden määrääminen ja käyttö vaatii lääkäreiltä opettelua. Kivunhoito on parantunut valtavasti, mutta kehitys on vain ollut kovin hidasta, sanoo Heikkilä. (HäSa)

Menot