Uutiset

Kirja sähköistyy mutta ei kuole

Vuosien kuluttua kenties todetaan, että kirjan kohtalo ratkesi Suomessa syksyllä 2010.

Silloin kustantajat toivat markkinoille sähkökirjoja ensimmäisen kerran tosissaan, mikä myöhemmin osoittautui lopulliseksi kuoliniskuksi painetulle kirjalle. Samana syksynä ilmestyi myös kustantajien tilaustyönä teettämä kirja, jossa jätettiin jäähyväisiä perinteiselle suomalaiselle yhtenäiskulttuurin ajalle, jonka yhtenä tunnusmerkkinä olivat juuri kirjat.

Kirja tienhaarassa vuonna 2020 -niminen teos ilmestyi viime viikolla. Sen on tarkoitus olla jonkinlainen tienviitta siinä monen tien risteyksessä, josta kirja-ala lähtee eteenpäin – kohti parempia vai entistä ankeampia aikoja, sitä on juuri nyt vaikea ennustaa.

Suomalaiset ovat edelleen lukukansaa, siitä on todisteena paitsi kirjojen myös sanomalehtien kaikkia maailmanlopun ennusteita parempi nykytila. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kirjojen lukeminen on aina jäänyt väkilukuun suhteutettuna Suomea vähäisemmäksi, ja myös lukemisen alamäki on siellä nyt ollut jyrkempi kuin meillä.

Kielen, kansallisuuden ja lukemisen välinen yhteys on Suomessa ollut tiiviimpi kuin esimerkiksi englantia puhuvissa maissa, sillä meillä itsenäisyys on viime vuosisadalla kiinteästi liitetty tähän maailmalla niin kovin outoon, vaikeasti lausuttavaan suomen kieleen, jonka säilyminen on riippuvainen tämän yhden kansakunnan olemassaolosta. Suomi ei ole maailmankieli eikä se elä näiden rajojen ulkopuolella.

Suunnilleen tätä on merkinnyt se yhtenäiskulttuuri, jonka aika on nyt jäänyt taakse.

Realistinen tulevaisuudenkuva lienee sellainen, että kirjoja luetaan vastakin, joskaan ei enää painetussa muodossa siinä määrin kuin nyt. Sähköinen kirja varmasti syrjäyttää painettua – miten nopeasti ja rajusti, sitä on vaikea ennustaa. Yksi kauhuskenaario kirja-alalla on sellainen, että kirjalle käy kuin lp- ja cd-levyille, jotka laillinen ja varsinkin laiton nettilataaminen on ajanut ripeässä tahdissa ahtaalle.

Valoisampi tulevaisuusnäky on sellainen, jossa sähköinen ja painettu kirja tukevat toisiaan. Sähkökirjoille luodaan yhteinen standardi, jotta sähkökirjan ostaja ei joudu laitteellaan sitoutumaan yhteen ainoaan jakelukanavaan, kuten maailmanlaajuisen nettikirjakauppa Amazonin Kindle-lukulaitteen hankkineille on käynyt.

Jos siirtymävaihe on kivuton kuluttajalle, se kaiken järjen mukaan on mahdollisimman kivuton myös kirjojen kirjoittajille ja kustantajille. Jos kirja musiikin tapaan ajautuu tekijänoikeusongelmien ja laittomien latausten vyyhteen, se ei ole kenenkään etu. Tässä mielessä kirjan kohtalo kyllä ratkeaa näinä aikoina.

Kirjallisuutta, sekä faktaa että fiktiota, on kirjoitettu vuosisatojen ajan ennen Gutenbergiä ja nykyisen kaltaista painettua kirjaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että tekninen kehitys lopettaisi lukemisen ja kirjoittamisen juuri tähän taitekohtaan.