Kolumnit Uutiset

Kirjansa lukeneita ministereitä

Hallituspuolue vihreiden pää-äänenkannattaja Vihreä Lanka teki viime viikon numerossa osansa Talvivaaran onnettomuuden dramatisoinnissa. Lehden mukaan kaivoksen rikkoutuneesta kipsisakka-altaasta on vuotanut vesistöön peräti 1 100 kiloa nikkeliä ja 800–1 500 kiloa uraania.

Luvut ovat hätkähdyttäviä, kun kysymyksessä on vain kaivoksen jätevesi. Kun sekin sisältää jo näin paljon arvometalleja, niin millaiset aarteet odottavatkaan itse malmion valtasuonessa!

Vihreä Lanka tuli päästöjä todistellessaan vakuuttaneeksi Talvivaaran todella rikkaaksi kaivokseksi. Jutullaan se tukee asiantuntijoiden arvioita, joiden mukaan Talvivaarassa on metalleja ainakin miljardin euron arvosta.

Ei muuta kuin hiukan lisää tarkkuutta prosessiin, niin jätevedestäkin saadaan kaikki rahansukuinen tavara talteen ja köyhyys loittonemaan koko Kainuun nälkämaasta ikuisiksi ajoiksi.

Talvivaaran onnettomuus osoitti myös, että ensikertalainen ministeri Ville Niinistö (vihr.) on kirjansa lukenut mies. Kyseinen kirja on Uuden ministerin käsikirja.

Sen keskeinen opastus on noviisille, joka joutuu tiukkaan paikkaan ja omat eväät loppuvat, ettei pidä tunnustaa mitään. Ei pidä myöskään selitellä mitään ja kaikki epäkohdat pitää muitta mutkitta vyöryttää edellisen hallituksen ja erityisesti sen ministereiden syyksi.

Juuri näin ympäristöministeri menetteli, kirjansa lukenut mies.

Saman noviisiministereille järjestetyn kurssin Ville Niinistön kanssa on ilmiselvästi käynyt ja saman käsikirjan lukenut myös liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.). Hän saa kuitenkin suorituksestaan ehdot.

Ministeri ei ole täysin omaksunut kaikkea opetettua ja lukemaansa. Viime päivät hän on vuolaasti selitellyt tietämättömyyttään tierahoista salaperäisesti kadonneista 150 miljoonasta eurosta. Ei pidä selitellä.

Täydet pisteet Kyllönen sentään saa edeltäjänsä solvaamisesta ja suoranaista erityisosaamista ja -lahjakkuutta hän on osoittanut syyllistäessään koko sopasta jo kertaalleen pois savustamansa virkamiehen.

Ikäviin asioihin pitää aina löytää joku syntipukki, mikä ei suinkaan selviä peiliin katsomalla.

Mihin tämä nuori nainen vielä yltääkään, jos ura ministerinä jatkuu?

Kun laskuista jätetään pois viime vuosituhannella kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä häärinyt Bror ”Buntta” Wahlroos, yksikään valtion korkeakaan virkamies ei ole kyennyt kävelemään ministerinsä yli mennen tullen.

Wahlroos johti ministeriötään omavaltaisesti eikä antanut yhdenkään ministerin järkyttää millään lailla arkielämäänsä. Hänen asennettaan esimieheensä kuvaa hyvin tokaisu, että ministereitä tulee ja menee, mutta kansliapäällikkö on ja pysyy.

Epäonnistuminen kuuluu elämään ja on inhimillistä. Kun näin on, se voidaan antaa anteeksi ja jatkaa matkaa puhtain kauloin.

Virheiden tunnustaminen ei meillä kuulu poliittiseen kulttuuriin. Vielä vähemmän siihen kuuluu äärimmäinen vastuunkanto esimerkiksi eroamalla ilman valtakunnanoikeuden päätöstä. Sellaisesta ei taida olla mainintaa ministerin käsikirjassakaan.

Päivän lehti

6.4.2020