Uutiset

Kirjasto on hyvä kulttuurin tukipylväs¶

Kirjastot eivät enää pitkiin aikoihin ole olleet pölyisenhiljaisia kirjalainaamoja. Yhä useampien kirjastojen toimenkuvaan kuuluu monenkirjavaa tapahtumatuotantoa.

Hämeenlinnan kirjastossa lainattiin viikonloppuna ”eläviä kirjoja”. Ne – tai siis he – olivat ihmisiä: homoja, ulkomaalaisia, eri uskontojen edustajia. Asiakkaat saivat lainata kirjan 20 minuutiksi keskustelukumppanikseen ja avartamaan maailmankatsomustaan.

Hämeenlinnan kirjaston tapahtumatarjonta on muutenkin ilahduttavan vilkasta. Kirjailijavierailut, kirjakahvilat, kuoro- ja tanssitapahtumat ja näyttelyt ovat arkipäivää siinä missä lasten satutunnitkin. Kirjastosta on tullut hämeenlinnalaisten kohtaamispaikka ja yhteinen olohuone.

Kun suur-Hämeenlinnaa perustettiin reilu vuosi sitten, huomattiin, että kirjasto on monessa uudessa maaseutulähiössä kunnan ainoa kulttuuripalvelu. Niinpä kirjastoista ruvettiin tietoisesti kehittämään kulttuurin tukipylväitä.

Ensimmäisenä liitosvuonna ei taidettu ehtiä vielä kovin kummoisia tempauksia järjestää, mutta tänä keväänä lähikirjastoissa on ollut kiinnostavia kirjailijavierailuita, kirjallisia ompeluseuroja ja viimeisenä luentosarja Hämeenlinnan kaupungin laajentumisen historiasta.

Muutama luentosarja ei tietenkään paina paljon sen rinnalla, jos koko lähikirjaston olemassaolo on vaakalaudalla. Tuuloksessa ja Hauholla väki odottaa peloissaan, mihin kirjasto mahdollisesti siirretään. Lakkauttamisesta ei kummassakaan paikassa sentään puhuta, vaikka siirtohankkeet ovatkin virinneet säästösyistä.

Tiukassakaan rahatilanteessa ei ole syytä nostaa käsiä pystyyn. Kirjasto voi henkilökunnan vähyydestä tai aukioloaikojen supistamisesta huolimatta palvella asukkaita ja olla kulttuurin tukipylväs, jos vain kekseliäisyyttä ja rohkeutta riittää.

Tällaista kekseliäisyyttä osoitti Lapissa Ylitornion kunta, jonka lukusaliuudistus palkittiin vastikään Kirjastoon! -palkinnolla. Ylitorniolla kirjaston asiakkaat pääsevät omalla avainkortilla lehtilukusaliin myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Palkintoperusteissa kiitettiin, että hanke palvelee erityisesti haja-asutusalueen asukkaita. Lisäksi se on tuonut lisää kävijöitä kirjastoon.

Voi tietysti kysyä, missä muualla kuin Lapissa uskaltaisi kokeilla kirjaston avainkorttia. Häviäisivätkö lehdet ehkä hyllystä? Tulisiko lukusalista nuorison tai peräti laitapuolen kulkijoiden lämmittelypaikka?

Tiedon jakaminen tasapuolisesti kaikille kuntalaisille on joka tapauksessa kirjaston päätehtävä. Kaikki keinot sen toteuttamiseksi ovat sallittuja. Muistettakoon kuitenkin, että lukeminen on pääasia, tapahtumatuotanto mukava lisä siihen päälle.

pirjo-liisa.niinimaki@hameensanomat.fi

Kirjastosta on tullut hämeenlinnalaisten kohtaamispaikka ja yhteinen olohuone.