Uutiset

Kirkas järvivesi maksaa viisi senttiä kuutiolta

Tuuloksessa sijaitsevan Takasen järven vesi on pian huomattavasti kirkkaampaa.

Tästä on kiittäminen alumiinikloridiseosta, jota on perjantaihin mennessä laskettu järveen yhteensä 42 tonnia.

– Veden kemiallinen saostaminen saattaa monen mielestä kuulostaa pelottavalta. Samaa ainetta käytetään kuitenkin esimerkiksi juomaveden puhdistamiseen, joten se on täysin vaaratonta, vakuuttaa Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Puhdistushankkeeseen on varattu rahaa yhteensä 30000 euroa. Summa on peräisin kuntaliitoksen kassasta, ja tekee viisi senttiä yhtä kuutiota kohti.

Fosfori lukitaan järven pohjaan

Rehevöitymistä Takasessa aiheuttaa järviveteen hajakuormituksena kerääntynyt fosfori. Alumiinikloridi sitoo fosforin veden pohjaan, ja estää näin sen pintaan nousemisen.

– Järven sisäinen kuormitus on jo itsessään suuri. Fosforia tulee tänne ojavesien mukana myös lähikiinteistöjen jätevesistä sekä pelloilta, tietää toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY).

Fosforin saostamisen lisäksi järveä voidaan puhdistaa esimerkiksi hapettamalla, pohjalietettä ruoppaamalla tai kalakannan säätelyllä.

– Ennen työhön ryhtymistä kokonaisuus valuma-alueineen arvioidaan, jonka jälkeen kohteeseen valitaan paras mahdollinen puhdistustapa. Toimenpiteen valinta on siis täysin järvikohtaista, Mattila kertoo.

Hanketta on suunniteltu viime talvesta saakka, ja sillä on niin Hämeen ELY -keskuksen kuin lähikiinteistöjen omistajienkin siunaus.

Alumiinikloridiseos on järvivettä noin puolitoistakertaisesti painavampaa. Tämän vuoksi se on kuljetettava veteen hiljalleen ja vähän kerrassaan.

– Jos koko määrän päästäisi putkea pitkin yhdellä kertaa keskelle järveä, se menisi pohjan nopeasti kuin luoti, kertoo KVVY:n Reijo Oravainen.

Puhdistusaine ei yksinään riitä

Hankkeen tavoitteena on saada Takasen veden pH-arvoksi 6. Happamampi vesi tukehduttaa kalat, sillä suuri määrä alumiinikloridia tukkii pahimmillaan kalan kidukset.

Takasessa eivät kalat tai muutkaan pieneliöt kuitenkaan ole vaarassa. Mattilan mukaan veden laatua seurataan kenttämittarilla ja vesinäytteiden avulla sekä ennen että jälkeen puhdistuksen.

KVVY on tänä vuonna tutkinut veden laatua maalis-, elo- ja syyskuussa. Jälkitutkimus tehdään ensi vuoden maaliskuussa, jotta saadaan käsitys koko vuoden kierrosta.

Lisäksi erikseen teetetyn kalaselvityksen mukaan Takasen kalakanta ei kärsi veden puhdistamisesta.

Mattila muistuttaa, että taistelu rehevöitymistä vastaan jatkuu myös toimenpiteen jälkeen.

– Mikäli hajakuormitusta pelloilta ja kiinteistöistä ei saada kuriin, pahimmassa tapauksessa Takanen on muutaman vuoden päästä samassa jamassa. (HäSa)