Kolumnit Uutiset

Kirkko ei kiinnosta enää edes jäseniään

Näistä piti tulla nuorten seurakuntavaalit, jotka tuovat eksyneet lampaat jälleen mukaan seurakunnan laumaan.

Toisin kävi. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 4,5, kun äänestämässä kävi vain 46 nuorta. Määrä romahti edellisistä vaaleista.

Aikuistenkin valtakunnalliset äänestysprosentit jäivät vaatimattomiksi ja laskivat 15,6 prosenttiin.

Tulos kertoo karulla tavalla siitä, miltä kirkko on aktiivisesti yrittänyt ummistaa silmiään: kirkko ja sen sanoma eivät kiinnosta enää edes sen omia jäseniä.

Oikeastaan vaalit voi tiivistää yhteen lukuun: 2 667 159. Niin moni äänioikeutettu seurakuntalainen jätti ne väliin.

Kirkko on menettänyt nuoret ja kaupunkilaiset. Seurakunnista lähdetään massoittain 18-20-vuotiaina, kun rippikoululahjat on saatu ja kirkollisvero tulee tutuksi ensimmäisten palkkakuittien saapuessa.

Helsingissä ensimmäinen seurakunta putoaa jo ensi vuonna alle 50 prosentin jäsenosuudelle, vain kaksi kolmesta lapsesta kastetaan ja kastemäärät laskevat vuosittain parilla prosenttiyksiköllä. Siviilivihkimiset ovat jo nousseet kirkkohäitä suosituimmiksi ja pian nämä kirkosta eronneet alkavat perustaa omia uskonnottomia perheitään.

Kirkon omassa Haastettu kirkko -selvityksessä (Kirkon tutkimuskeskus, 2012) todetaan, että 15-29-vuotiaista suomalaisista vain 15% uskoo edes Jeesukseen kirkon opettamalla tavalla ja kristillisiin perusoppeihin uskovien määrä kaikissa ikäluokissa on romahtanut lähes puoleen vuodesta 1999.

Kirkkovaalien äänestysprosentti käy hyvin yhteen sen kanssa, kuinka moni suomalainen ylipäänsä käy kirkossa enemmän kuin kerran vuodessa: 7-20 prosenttia.

Jos edes nykytahti jatkuu, kirkkoon kuuluu 2030-luvulle tultaessa alle puolet suomalaisista. Samalla katoaa viimeinenkin peruste valtionkirkon asemalle. Fiksut päättäjät aloittaisivat valmistautumisen väistämättömään jo nyt.

”Äänestä, ettei konservatiivi päätä puolestasi”, vetosivat avioliittolain uudistamista ajavat liberaalit vaalien alla.

Se oli myöhäistä, sillä kirkko on jo virallisen kantansa päättänyt ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on sen eduskunnalle esitellyt: Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto [..] Kirkko kannattaa avioliittolain säilyttämistä nykyisellään” (Kotimaa24.fi, 2.4.2014).

Tilanteessa, jossa Taloustutkimuksen mukaan yli 58 prosenttia suomalaisista kannattaa lain uudistamista ja papeistakin puolet on sen puolella, on kirkko päätynyt vanhoillisten johdolla vastustamaan sitä. Tuota kantaa eivät nyt valitut kirkkovaltuutetut enää ehdi muokkaamaan.

Kamppailu kirkon liberaalien ja konservatiivien välillä päättyi nyt konservatiivien selvään voittoon.

Ainakaan kirkkoa ei pääse syyttämään epäjohdonmukaisuudesta, sillä läpi historiansa se on toiminut tasa-arvoisen kehityksen jarruna. Kirkko on nyt vieraantumassa niin kauas suomalaisten arjesta, että puheet mistään ”kansankirkosta” kuulostavat jo hyvin falskeilta.