Uutiset

Kirkkojen vartiointia on tehostettava

Elämä lähes pysähtyi Porvoossa maanantain vastaisena yönä. Vanhimmilta osiltaan 1200-1300-luvun taitteeseen ajoitettu, historiallisesti korvaamattoman arvokas tuomiokirkko oli kahden jälkeen yöllä ilmiliekeissä. Tulipaloa katsomaan saapuneiden porvoolaisten silmissä koko kirkko oli tuhoutumassa jokseenkin perustuksiaan myöten. Näky oli lohduton, sen todistavat sanomalehtien valokuvat.

Porvoon tuomiokirkon tulipalossa oli mukana uskomattoman paljon hyvää onnea. Viranomaiset ja seurakunnan edustajat totesivat tiistaina, että suuresta kirkkorakennuksesta paloi lopulta vain katto. Kirkon sisustakin kärsi – savusta ja sammutusvedestä- vahinkoja, mutta se on lopulta yllättävän hyvässä kunnossa.

Kirkon täydellinen tuho oli kuitenkin hiuskarvan varassa. Jos hälytys olisi tehty vähänkin myöhemmin, pelastajien tehtävä olisi ollut mahdoton. Porvoo ja koko Suomi ovat paljon velkaa palokuntalaisille, jotka sammuttivat tulipalon nopeasti, ammattitaitoisesti, kirkon sisustaa säästäen.

Poliisi arvioi pian tulipalon syttymissyyn tukinnan käynnistyttyä, että tuomiokirkko yritettiin polttaa tahallaan. Parhaillaan palo tutkitaan tuhopolttona ja poliisin haavissa on jo monta epäiltyä. On kaikki perusteet uskoa, että kirkon sytyttäneet saadaan oikeuden eteen vastaamaan teostaan.

Kenties syyllinen – tai syylliset – oli sytyttämässä pelkästään vanhaa tuomiokirkkoa. Hyvin lähellä oli suoranainen tulipalojen sarja, joka olisi polttanut monta puutaloa maan tasalle aivan Porvoon tiheästi rakennetussa keskustassa. Asiantuntijoiden mukaan palon leviämisen estivät talojen peltikatot ja tietysti nopeasti edennyt sammutus.

Porvoon piispa Erik Wikström kuvasti tulipaloa kansalliseksi katastrofiksi. Lähes samaan hengenvetoon hän korosti, että monta kertaa aiemminkin palanut kirkko korjataan.

Tuomiokirkon korjaus kestänee kolme vuotta ja tuhojen hinta saattaa kohota jopa 10 miljoonaksi euroksi. Lähtökohta on puheitta selvä: arvorakennus on korjattava huolellisesti entiseen kuntoon. Pelkästään kirkon paanukaton tekeminen nielee paljon aikaa ja rahaa, koska se on käsityötä.

Kirkkojen tuhopoltot ovat Suomessa kaikeksi onneksi harvinaisia. Tästä tosiasiasta huolimatta suomalaiset kysyvät syystäkin, onko seurakuntien ja yhteiskunnan hyväksyttävä kirkkopalot. Onko niin, että vuonna 1997 oli Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja nyt Porvoon tuomiokirkon vuoro joutua häiriintyneen henkilön sairaanloisen mielenkiinnon kohteeksi?

Varsinkin historiallisesti arvokkaiden kirkkojen valvonnan tehostamista on vakavassa hengessä harkittava. Vartiointi, jo pelkästään kirkkaat valot yöaikaan, ehkäisee kaikenlaisia tihutöitä. Entä ovatko hälytyslaitteet varmasti ajan tasalla?

Porvoon tapauksessa automaattihälytys kytkeytyi päälle arveluttavan myöhään.

Kaikkia sairaan mielen innoittamia tekoja ei voi millään estää.

Päivän lehti

24.5.2020