fbpx
Uutiset

Kirkon fundamentalisteissa monenlaista väkeä

Toimittaja Hanna Anttila-Andersson katsoi sunnuntain Alanurkassa (20.2. ) piispa Kantolan tapauksen olevan kirkolle “taivaan lahja”, koska se vie pois huomiota todellisesta ongelmasta, “fundamentalistijoukosta”.

Tämä naispappeutta vastustava sakki olisi potkaistava ulos kirkosta.

Suomen ja myös Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon konservatiivisiipeen, niin kutsuttuihin fundamentalisteihin, mahtuu monenlaista väkeä. Joku kieltäytyy yhteistyöstä naispappien kanssa, toinen taas hyväksyy heidät ongelmitta. Kolmas pitää kirkolliskokouksen virkaratkaisua vääränä, mutta ei katso yhteistyöstä kieltäytymistä järkeväksi.

Yhdistävänä tekijänä edellä mainituilla ei siis ole niinkään naispappeuden vastustus kuin raamattukäsitys. Kirkon katsotaan usean piispan ja papin johdolla etääntyneen luterilaisesta ja kristillisestä raamatuntulkinnasta. Osa konservatiiveista vain katsoo, että “sietoraja” kulkee naispappeuden kohdalla.

Tämä käsitys kirkon tilasta ei ole mitenkään tuulesta temmattu.

Kristillisissä kirkoissa on alusta alkaen annettu sekä Vanhan testamentin kirjoituksille että Jeesuksen ja apostolien opetukselle jumalallinen arvovalta. Ensin mainittua on tietenkin tulkittu viimeksi mainittujen kautta ja opetuksia on jatkuvasti sovellettu uusiin tilanteisiin. Viimeinen sana on kuitenkin ollut Raamatulla.

Kirkot ovat ajan mittaan tehneet raamatuntulkinnassaan paljon tahattomia ja myös tahallisia virheitä. Silti perusperiaatteena on säilynyt se, että Raamattu on Jumalan sanaa, jota ei sovi muokata “ajan hengen” mukaiseksi, vaikka seurauksena olisi epäsuosio tai suoranainen vaino.

Ei ole mikään salaisuus, että moni Suomen evankelisluterilaisen kirkon edustaja on käytännössä livennyt tästä periaatteesta ja samalla omasta luterilaisesta tunnustuksestaan. Näille tahoille olisi kuitenkin epäedullista, jos rintamalinjat julkisessa keskustelussa vedettäisiin vaikkapa “klassisen kristinuskon” ja “uuskristillisyyden” välille.

Niinpä puhutaan “fundamentalisteista” tai “naispappeuden vastustajista”, jotka ovat tietenkin aivan eri sakkia kuin “tavallinen kirkkokansa”. Uskon, että moni toimittaja yleistää ja vääristää näin silkkaa tietämättömyyttään.

Niin, miksi kirkko ei potkaise “fundamentalisteja” ulos? Kenties siksi, että nämä muodostavat kirkon kivijalan. Merkittävä osa seurakuntien aktiiveista ja niistä, jotka gallupeissa myöntävät uskovansa “niin kuin kirkko opettaa”, siis juuri siitä “tavallisesta kirkkokansasta”, on eriasteisia konservatiiveja. Potkaistessaan nämä ulos kirkko saisi saappaankuvan omaan takalistoonsa.

Antti Valkama

teologian opiskelija

Menot