Uutiset

Kirkon jäsenmäärä tippuu alle 70 prosenttiin – Yhä harvempi kastaa lapsensa

Jos kirkon jäsenmäärä jatkaa samanlaista laskua, 20 vuoden kuluttua enää puolet suomalaisista kuuluu kirkkoon. Tutkija arvelee taistelun jäsenistä tekevän kirkolle kuitenkin hyvää.
Mikäli kirkon jäsenmäärän lasku jatkuu samanlaisena, 20 vuoden kuluttua enää puolet suomalaisista kuuluu kirkkoon. Kuva: Timo Marttila

Kirkkoon kastettujen määrän ennakoidaan laskevan edelleen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan tänä vuonna noin 31 000 lasta kastetaan kirkon jäseneksi, kun viime vuonna heitä oli vielä lähes 34 000.

Määrää vähentää tietysti syntyvyyden sekä kirkon jäsenmäärän väheneminen, mutta sitä lisää myös kirkkoon kuuluvien jäsenien haluttomuus kastaa lastaan.

– Lasta ei välttämättä kasteta kirkon jäseneksi, vaikka vanhemmat ovat kirkon jäseniä. Siihen liittyy ajatus, että lapsi saa itse päättää uskontokuntaan kuulumisesta, kun hän kasvaa, toteaa tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuskeskus on tekemässä tänä vuonna selvitystä, kuinka suuresta trendistä kirkon jäsenten keskuudessa oikein on kyse. Osuus on joka tapauksessa kasvava.

Vuoden alussa enää 70 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon

Tämän vuoden marraskuussa 70,2 prosenttia eli noin 3 866 000 miljoonaa suomalaista kuului kirkkoon.

Kirkon tutkimuskeskus ennakoi, että ensi vuoden alussa kirkon jäsenmäärä putoaa tasan 70 prosenttiin väestöstä. Vuoden 2018 alussa luku oli 70,8 prosenttia.

Salminen kertoo, että trendi on ollut laskeva koko 2 000-luvun ajan.

– Joka vuosi jäsenmäärä on pudonnut suunnilleen prosentin verran, joskus enemmänkin.

Vielä 1990-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon.

Eronneiden määrä on suunnilleen sama, liittyneitä yhä enemmän

Viime vuonna kirkon jäsenyydestä luopui noin 52 000 henkilöä. Määrän arvioidaan olevan tänä vuonna suunnilleen sama.

Kirkkoon liittyneiden määrän arvioidaan nousevan tänä vuonna vähän alle 17 000 henkilöön.

Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, Salmisen mukaan 20 vuoden kuluttua enää puolet väestöstä kuuluu kirkkoon.

– Se näkyy jo kirkollisverokertymässä. Toimintakuluista on pakko alkaa säästää.

Ensimmäisenä tarkasteluun joutuvat kirkon rakennukset. Sitten mietitään Salmisen mukaan seurakuntien yhdistämisiä ja viimeisenä työntekijöiden vähentämistä.

Tutkija näkee kuitenkin kirkon vaikeassa tilanteessa toivon pilkahduksen.

– Taistelu jäsenistä voi tehdä myös hyvää. Kirkon täytyy terävöittää omaa sanomaansa ja tehtäväänsä. Instituutioksi jämähtäneen kirkon aika on ohi.