Uutiset

Kirkon lähetystyössä ajetaan kaksilla rattailla – “Miten kirkon virallisina lähetysjärjestöinä voi olla järjestöjä, jotka avoimesti vastustavat naisten pappeutta?”

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja toivoo, että kirkko vihkisi myös samaa sukupuolta olevat parit mahdollisimman pian. Körttien kesäjuhlat on kesän toiseksi isoin hengellinen juhla.
Herättäjäjuhlien yleisö istuu puisilla penkeillä. Viikonvaihteen aikana juhlilla käy arviolta 25 000 ihmistä. Kuva: Janne Körkkö
Herättäjäjuhlien yleisö istuu puisilla penkeillä. Viikonvaihteen aikana juhlilla käy arviolta 25 000 ihmistä. Kuva: Janne Körkkö

Evankelisluterilaisen kirkon viesti on ristiriitainen, koska edelleen kirkon virallisena lähetysjärjestönä on järjestöjä, jotka vastustavat avoimesti naisten pappeutta, sanoo Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä on Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY), joka ei edelleenkään hyväksy naisten toimista papin virassa, vaikka papin virka avattiin naisille jo yli kolmekymmentä vuotta sitten.

– Miten kirkon virallisina lähetysjärjestöinä voi olla järjestöjä, jotka avoimesti vastustavat naisten pappeutta ja opettaa eri tavalla kuin kirkossa on päätetty. Tässä asiassa kirkko antaa ristiriitaista viestiä, hän sanoo.

Juntusella itsellään ei ole vastausta siihen, mitä ristiriidan ratkaisemiseksi kirkossa pitäisi tehdä.

– Tähän asiaan kirkon päättäjien on haettava ratkaisuja, mutta minusta tässä asiassa on selvä ristiriita olemassa, hän lisää.

Hän itse katsoo, että viime aikoina uudelleen pinnalle noussut tasa-arvokeskustelu ja pappisnaisten vastustaminen kertovat siitä, että kirkon sillä riittää edelleen työtä tasa-arvon edistämiseksi.

– Minusta mielestä tästä asiasta ei edes pitäisi keskustella enää. Naiset ovat pappeja ja piste. Ihme on, miten tämä voi edelleen olla joillekin niin hankala kysymys, hän sanoo.

“Toivon, että vihkiminen laajensi koskemaan kaikkia pareja”

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja kannattaa sitä, että kirkossa vihittäisiin niin heteroparit kuin samaa sukupuolta olevat pariskunnat.

Liikkeen nykyinen ja entinen puheenjohtaja ovat yhdessä edistäneet avioliittokäsityksen laajentamista kirkolliskokouksessa, mutta vielä tuloksetta. Moninaisten selvitysten, keskustelun ja erilaisten kannanottojen jälkeenkin kirkon virallinen linja on se, että kirkollinen vihkiminen annetaan vain heteropareille.

– Uskon samalla tavalla kuin arkkipiispa Tapio Luoma, että on vain ajan kysymys, milloin tämä asia muuttuu myös kirkon sisällä, Juntunen sanoo.

Herättäjä-Yhdistyksellä liikkeenä ei ole virallista kantaa avioliittokysymykseen. Juntunen korostaa sitä, että myös herännäisten joukossa ihmiset ajattelevat avioliittokysymyksestä eri tavoin.

– Vaikka tämä on asia, joka jakaa ihmisiä, niin olen rohkaissut ihmisiä miettimään enemmän sitä, mikä heitä tässä maailmassa yhdistää. Se, että ajattelemme asiasta eri tavalla, ei ole syy sille, etteivätkö kaikki ihmiset eri mielipiteineen mahtuisi samaan seurapenkkiin, Juntunen lisää.

Herättäjäjuhlat toiseksi suurin hengellinen kesätapahtuma

Herännäiset eli tuttavallisimmin körtit viettävät parhaillaan kesäjuhliaan Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Herättäjäjuhlat on Suomen toiseksi suurin hengellinen kesätapahtuma. Tänä vuonna juhlat pidetään 125. kerran.

Ensimmäisen kerran herättäjäjuhlat on pidetty vuonna 1893 Ylistarossa. Nyttemmin juhlat järjestetään vuosittain eri puolella Suomea.

– Tämän vuoden juhlia on järjestetty hyvässä hengessä. Laskin juuri, että yksistään penkkirivejä on pystytetty 3,5 kilometrin verran, juhlien järjestämisestä vastaava Simo Korkalainen Herättäjä-Yhdistyksestä sanoo.

Perjantaina alkaneiden Herättäjäjuhlien teema on Avarassa armossa, joka on otettu Siionin virrestä 123. Kävijöitä viikonvaihteen aikana juhlilla on noin 25 000.

Herättäjäjuhlien ohjelma koostuu seurapuheista sekä Siionin virsien veisuusta.

Hyvä seurapuhe koskettaa, kertoo armosta ja kommentoi yhteiskuntaa

Herättäjäjuhlilla kuullaan saarnoja vain messuissa, joten juhlaohjelmisto rakentuu seurapuheiden ympärille. Puhujien joukossa on niin maallikko- kuin pappispuhujia. Lisäksi puhujat valitaan siten, että miehiä ja naisia on tasavertaisesti.

– Kukin puhuja tekee ja valmistelee seurapuheen omista lähtökohdistaan eli kukin puhuu asioista, joista haluaa kuulijoille jutella, Korkalainen sanoo.

Hänen mukaansa hyvä seurapuhe on sellainen, joka puhuttelee ja koskettaa kuulijaa. Puheissa voidaan käsitellä niin hengellisiä asioita kuin kommentoida yhteiskunnallisia teemoja.

– Itse kaipaan sitä, että puheessa on armoa ja se tulee siinä jollakin tavalla esille.

Odottava ja ikävöivä usko keskiössä

Herännäisyys on yksi viidestä evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Herännäisyyden juuret ulottuvat 1700-luvun loppupuolelle.

Liikkeen voimalliseksi johtohahmoksi nousi 1700 ja 1800 -lukujen vaiheessa Paavo Ruotsalainen, jota on kutsuttu myös “Jumalan hulluksi”. Hän korosti odottavaa ja arkaa uskoa, joka kuvastaa ihmisen haurasta ja epäilevistä suhdetta Jumalaan.

Liike alkoi levitä Suomeen Savosta ja Pohjanmaalta. Liikkeen nykyinen keskuspaikka sijaitsee Lapualla.

Liikkeeseen kuuluu noin viisituhatta jäsentä, mutta herännäisyys on tätä laajempi liike. Moni tuntee sympatiaa körttiläisyyttä kohtaan, vaikkei olisi liikkeen virallinen jäsenmaksun maksanut jäsen.