Uutiset

Kirsti Doukas johtaa korumaailman Marimekkoa

Mitä yhteistä voi olla Duudsoneilla ja rouvasväen perinneyhdistyksellä? Äkkiä ajatellen ei yhtään mitään. Talven mainosjulisteissa Duudsonit kuitenkin markkinoivat rehvakkaasti suomalaisia koruja, joita ei olisi olemassa ilman Kalevalaisia naisia.

Kyse on suomalaisen korumuotoilun tunnetuimpiin brändeihin kuuluvan Kalevala Korun tuotteista. Pian 80-vuotiaan yrityksen omistaa Kalevalaisten naisten liitto.

Se on suomalaista perinnettä vaaliva kulttuurijärjestö, johon kuuluu noin 4 000 naista eri puolilta Suomea.

On melko poikkeuksellista, että muinaiskoruista ja Kalevalan harrastuksesta alkunsa saanut yritys on onnistunut tuomaan brändinsä nykypäivään ja kasvamaan Suomen suurimmaksi koruvalmistajaksi.

Muotoilujohtaja Kirsti Doukas tietää, millä modernin muotoilun kärkeen mennään.

Muotoilun valtionpalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla palkittu korumuotoilija Kirsti Doukas tuli Kalevala Koruun vastavalmistuneena kultaseppänä 1989 ja jäi. Samalla hän opiskeli taideteollisessa korkeakoulussa taiteen maisteriksi.

Äskettäin Doukas kutsuttiin yrityksen muotoilujohtajaksi.

Hän jatkaa kuitenkin edelleen myös itsenäisenä yrittäjänä ja korumuotoilijana.

– Kultasepän tutkinto ei ole korumuotoilijalle välttämätön, mutta siitä on ollut hyötyä tässä työssä, Doukas sanoo.

Hän tuntee korunvalmistuksen työvaiheet ja tietää, miten eri materiaalit käyttäytyvät. Muotoilujohtajana hän voi olla linkkinä suunnittelijoiden ja tuotantoprosessin välillä.

– Korun on oltava kaunis, mutta sen pitää olla myös toimiva ja käytännöllinen. Lisäksi sen pitää soveltua sarjatuotantoon, hän muistuttaa.

Kalevala Korun tuotteet tehdään Suomessa, Helsingin Pitäjänmäessä.

– Halpamaihin meneminen ei ole edes vaihtoehto, koska yrityksen historiassa on aina ollut mukana tietty sosiaalinen vastuu ja hyväntekeväisyys, Kirsti Doukas sanoo.

Nykyinen taloustilanne on hankala alalle, jonka tuotteet ovat mitä suurimmassa määrin ”kaunista turhuutta”.

Kalevala Korussakin on käyty yt-neuvotteluja ja väkeä on vähennetty.

Tulevaisuuteen katsotaan kuitenkin luottavaisesti.

Doukasin mielestä uusiutuminen ja ajassa pysyminen ovat yrityksen elinehto  –  silloinkin, kun lähtökohtana ovat olleet suomalaiset muinaiskorut ja hautalöydöt.

Doukasin ohella Kalevala Korun viime aikojen tunnettuja muotoilijoita ovat muun muassa Marja Suna, Antonio Mazzamauro, Tony Granholm ja Erja Hirvi.

– On oltava intohimoa tähän työhön, ja on osattava kertoa se tarina, joka korujen takana on, hän sanoo.

Vanhat Kalevalakorut kertoivat suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja esivanhempiemme kauneuskäsityksistä.

Myös Kirsti Doukasin nykykoruissa on tarina. Hän on suunnitellut mallistoja muun muassa runouden ja eri kulttuuripersoonien innoittamana.

Oman korunsa ovat saaneet esimerkiksi Aurora Karamzin, Helene Schjerfbeck ja Aino Achté. Oopperasarjassa korun muotoon ovat muuttuneet muun muassa Ratsumies ja Carmen.

– Tarinoista ja taustatyöstä innostuu joskus niin, että itse korunteko meinaa jäädä vähemmälle, Doukas nauraa.

Kansainvälisille markkinoille koruja ei voi myydä samalla tarinalla. Ulkomaalaiset eivät tunne suomalaisia runoja eivätkä historian kulttuurihenkilöitä.

– Kansainvälisillä markkinoilla muotokieli ratkaisee. Tuotteessa itsessään on oltava ”se kaikki”, Kirsti Doukas sanoo.

Esimerkiksi Suomen naisten äänioikeuden satavuotisuutta juhlistanut Naisen ääni tunnetaan vientituotteena nimellä Dream (unelma).

Doukasin vuonna 2006 suunnittelemaa Naisen ääntä voisi melkeinpä luonnehtia suomalaisten naisten heimokoruksi. Presidentti Tarja Halonenkin käytti sellaista virkatehtävissään.

– Jokainen korun kantaja liittää omat merkityksensä ja omat tarinansa koruihin, Doukas tietää.

Yksi on ehkä saanut korun äidiltään, toinen naimisiin mennessään tai kun on saavuttanut elämässään jotain tärkeää.

Kalevalakoruista on siis tullut sinivalkoista joka kodin muotoilua samalla tavalla kuin Arabian astioista, Marimekon tekstiileistä tai Iittalan laseista.

Muotoilujohtajana Doukas työskentelee Kalevala Korun tehtaalla osan viikosta. Toinen työ on Fiskarsissa Saarikorpi designissa, jonka hän omistaa puolisonsa Kristian Saarikorven kanssa. Lisäksi hänellä on ollut opetustehtäviä.

Doukas sanoo kuitenkin olevansa identiteetiltään ennen kaikkea muotoilija: hän haluaa tehdä itse.

– En ole halunnut esimerkiksi päätoimiseksi opettajaksi, enkä toisaalta voisi kuvitella, etten muotoilujohtajana itse saisi suunnitella koruja, hän sanoo.

Doukas haluaa olla henkilökohtaisesti läsnä korunvalmistuksen eri vaiheissa.

– Tuntuisi oudolta, jos en voisi tulla tehtaalle. Taidan olla sen verran tehtaan tyttö, hän sanoo. (LM–HäSa)

3D-tekniikka  tukee käsityöläistä

Minkälainen on tulevaisuuden koru?

Muotoilujohtaja Kirsti Doukas heilauttaa kättään, jossa killuu suuri, ruusun muotoinen musta sormus.

– Se voisi olla vaikka tällainen 3D-tekniikalla tulostettu koru, hän sanoo.

3D-tulostus ja -mallinnus ovat arkipäivää korunvalmistuksessa. Esimerkiksi Kalevala Korussa tekniikkaa on hyödynnetty tuotekehittelyssä jo 1990-luvun lopusta lähtien.

Lähes kaikista koru-uutuuksista tehdään aluksi kolmiulotteinen malli, joka printataan vahaan.

– Kolmiulotteisena malli on helpompi hahmottaa, Doukas sanoo.

3D-tekniikkaa käytetään myös korun sarjavalmistuksessa, kun tuotantovaiheista voidaan vahamallin ansiosta jättää kumimuottivaihe kokonaan pois.

Lopullisessa korunvalannassa Kirsti Doukas luottaa kuitenkin vielä perinteisiin menetelmiin.

– Suoraan metalliin 3D-tulostuksen tarkkuus ei mielestäni vielä riitä, vaikka ulkomaiset koruvalmistajat ovat sitäkin jo kokeilleet, hän sanoo.

Kalevalaisten naisten liitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Kalevalan ensipainoksesta on 180 vuotta ja Kantelettaren ilmestymisestä 175 vuotta.

Kalevalan päivänä 28. helmikuuta Kalevalaisten naisten liitto järjestää Helsingissä Finlandia-talossa juhlakonsertin. La 28.2. vietetään suomalaisen kultuurin päivää.

Asiasanat