Uutiset

Kloonikiistassa pattitilanne

Pitkään EU:n toimielimissä muhinut kiista kloonilihasta ei ota ratketakseen. Parlamentti ja Euroopan neuvosto neuvottelivat asiasta viimeksi keskiviikkona. Kun sopua ei vieläkään löytynyt, parlamentti keskeytti neuvottelut tuloksettomina torstaina aamuneljältä.
Kyse on uuselintarvikeasetuksesta, jossa on tarkoitus kieltää eläinten kloonaus elintarviketuotantoa varten viiden vuoden määräajaksi EU:n alueella. Tällä hetkellä asiasta ei ole olemassa minkäänlaisia säädöksiä.
Varsinaiseksi kiistakapulaksi asetuksessa on noussut se, kuinka EU suhtautuu unionin ulkopuolelta tuleviin kloonattujen eläinten jälkeläisistä tehtyihin elintarvikkeisiin. Europarlamentti haluaisi kieltää kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä valmistetut elintarvikkeet tai ainakin merkitä ne dna-rekisteriin.
Komission mielestä kloonilihan kulkeutumista unionin ruokapöytiin olisi mahdotonta valvoa. Niinpä se sallisikin kloonattujen eläinten jälkeläisten tuonnin EU-markkinoille.
Anttila yrittää vielä vaikuttaa
Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) hämmästelee jäsenmaiden edustajista koostuvan neuvoston kantaa.
– Se on hyvin hämmästyttävää. Ketä he puolustavat: suomalaista tuottajaa, kuluttajaa ja kansalaista vai brasilialaista suurlihantuottajaa? Pietikäinen kyselee.
Suomea Euroopan neuvostossa edustaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Hän kertoo suhtautuvansa kloonaukseen ehdottoman kielteisesti.
– Suomen kanta on, että niin kloonatun lihan tuonnille kuin kloonattujen eläinten jälkeläisistäkin tehtyjen elintarvikkeiden tuonti markkinoille on kiellettävä. Ensin on luotava rekisteri ja jäljitettävyysjärjestelmä ja vasta sen jälkeen hyvin tarkkaan mietittävä, päästetäänkö merkittyjä elintarvikkeita rajatusti markkinoille, Anttila sanoo.
Hän kertoo, että koska asia ei ole enää neuvostossa, vaan sovittelumenettelyssä, hän ei ole siitä itse enää päättämässä.
– Mutta tulen juttelemaan vielä tänään meidän neuvottelijoidemme kanssa asiassa. Ei kuluttajia pidä tällä tavalla säikytellä, Anttila lupaa.
Jäsenmaat pysyvät hiljaa
Neuvostolla ja parlamentilla on aikaa kompromissin saavuttamiseen tämän kuun loppuun. Mikäli sopua ei löydy, koko uuselintarvikeasetus raukeaa. Pietikäisen mukaan parlamentti tuli keskiviikon ja torstain välisenä yönä neuvostoa vastaan kahdella kompromissiesityksellä, mutta neuvosto ei lämmennyt niille.
– Parhaimmillaankin he olisivat hyväksyneet jonkinlaisen merkinnän kloonatun eläimen ensimmäisen sukupolven jälkeläisestä. Mutta silloinhan se olisi tarkoittanut vain sitä, että jos ensimmäistä jälkeläissukupolvea käytetään vain risteytykseen ja markkinoille päästetään toisen sukupolven jälkeläisiä, Pietikäinen arvioi.
Hänen mukaansa kompromissi on nyt pitkälti jäsenmaiden vastuulla.
– On sääli, jos uuselintarvikeasetus jymähtää tähän, koska siellä on paljon muitakin tärkeitä asioita muun muassa nanomateriaaleista. Mutta parlamentilla on vastuunsa kuluttajille. Montaa säädöstä voidaan muuttaa jälkeenpäin, mutta tätä ei voida korjata muutaman vuoden kuluttua, Pietikäinen sanoo viitaten siihen, ettei Euroopan markkinoilla vielä ole kloonilihasta tehtyjä elintarvikkeita.
Hän huomauttaa, että jostain syystä EU-jäsenmaat ovat pitäneet klooniliha-asian pitkälti poissa julkisuudesta.
– He ovat pysyneet hipihiljaa, eivätkä ole kertoneet, mihin heidän kantansa perustuu. Tämä asia pitää kuitenkin nostaa joka jäsenmaassa julkiseen keskusteluun, Pietikäinen toteaa. (HäSa)