Uutiset

Kloonilihasta ei päästy yhteisymmärrykseen

EU:n päätöselimet eivät löytäneet yhteistä säveltä kloonilihan tulevaisuudesta. Parlamentti ja neuvosto neuvottelivat asiasta vielä tiistain vastaisena yönä, mutta neuvottelut päättyvät tuloksettomina.

Samalla raukesi koko uuselintarvikeasetus, jonka avulla piti säädellä paitsi kloonilihan kulkeutumista EU:n alueelle myös monia muita asioita.

Sovittelussa mukana ollut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on pettynyt neuvottelujen lopputulokseen. Hänen mukaansa kukaan ei vielä täysin tiedä, mitä nyt tapahtuu.

Nykyinen lainsäädäntö kieltää varsinaisten kloonattujen eläinten käyttämisen elintarviketuotantoon. Sen sijaan kloonieläinten jälkeläisiä kielto ei koske.

-Toiveet orastavat nyt sen suuntaan, että klooniteknologian käytölle voitaisiin luoda kokonaan oma lainsäädäntönsä ja sen kautta kieltoa voitaisiin tulevina vuosina laajentaa. Tämän viimeisen neuvottelukierroksen koruton päätös aamukuuden aikaan ei kuitenkaan anna aihetta asettaa toiveita liian korkealle, Pietikäinen kommentoi tuoreeltaan.


Anttilan evästykset eivät menneet perille

Suomen edustajana Euroopan neuvostossa istui ruokaministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Hän kertoi pari viikkoa sitten Hämeen Sanomille olevansa Pietikäisen linjoilla ja evästävänsä vielä neuvoston neuvottelijoita asiassa.

Asetelmat olivat kuitenkin niin kaukana toisistaan, ettei sopua löytynyt. Sekä parlamentti että neuvosto olisivat kieltäneet EU:ssa tuotantoeläinten kloonaamisen ja kloonieläimistä valmistettujen elintarvikkeiden tuonnin EU:n alueelle. Riita syntyi sen sijaan kloonieläinten jälkeläisistä saatavien elintarvikkeiden tuonnista, jonka parlamentti halusi kieltää.

-Se olisi ainut keino estää klooniteknologian leviäminen teollisessa eläintuotannossa. Jäsenvaltiot Hollannin, Espanjan, Saksan ja Ruotsin johdolla eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä vaatimusta, Pietikäinen kertoo.

Neuvosto ei tullut vastaan myöskään, kun parlamentti viimeisenä kädenojennuksena aamuyöstä esitti kattavan merkintäjärjestelmän luomista kloonaukseen perustuville tuontielintarvikkeille. Neuvosto tarjosi vain selvitystä siitä, missä määrin kloonituotteiden merkintäjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön.

-EU-kielessä jäsenvaltioiden tavoitteet ”vaikutusten arvioinnista” ja ”toteutettavuustutkimuksesta” tarkoittavat käytännössä sitä, että mitään ei tapahtuisi moneen vuoteen. Aikaa tähän venkoiluun ei ole. Jos kattavaa kieltoa tai merkintäjärjestelmää ei tehdä nyt, kloonattu perimä leviää tietämättämme koko Euroopan teolliseen lihankasvatukseen ja sitä kautta ruokapöytiimme, Pietikäinen toteaa. (HäSa)