Uutiset

Kohti Suur-Hämeenlinnaa

Suuri on kaunista. Eilen Hämeen Sanomissa haastateltu Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto haluaisi karsia kuntien määrää rajusti.

Yli 400 elinkelvotonta kuntaa pitäisi lakkauttaa ja tilalle tulisi alle 20 suurkuntaa.

Lehdon ehdotuksessa on viisautta, jonka toivoisi päättäjienkin huomaavan.

Lehdon mukaan lakisääteiset tehtävänsä hoitaakseen kunnassa pitäisi olla 100 000 – 150 000 asukasta. Kunnat ovat kiertäneet tämän tosiasian perustamalla erilaisia kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä.

Päällekkäisyyttä ja byrokratiaa riittää. Se ei ole tehokasta, mutta sen työllistävää vaikutusta ei voi vähätellä.

Yhteistyön lisääntyessä nousee esiin väistämättä kysymys siitä, mihin pientä kuntaa edes tarvitaan, jos sille kuuluvat palvelut hoituvat jo nyt seutukunnallisella yhteistyöllä.

Kunnan tehtävä on palvella asukkaitaan, eikä toimia kalliina muistomerkkinä. Tarvitaanko Suomessa satoja kuntia vain siksi, että niiden nimet ja vaakunat eivät katoaisi?

Näillä kulmilla kuntien yhteistyö toimii ja sitä halutaan myös syventää. Silti kunnissa tehdään edelleenkin naapureihin negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ja moni hyvä suunnitelma pysähtyy ylittämättömiin kuntarajoihin.

Hämeenlinnan seudun kuntien yhdistyminen on edessä ennemmin tai myöhemmin, vaikka vielä ei olekaan sellaisia pakottavia syitä kuin Lapin ja Kainuun muuttotappiokunnilla.

Mitä nopeammin uutta Hämeenlinnan, Rengon, Janakkalan, Hattulan, Kalvolan, Hauhon ja Tuuloksen muodostamaa Suur-Hämeenlinnaa aletaan suunnitella, sitä paremmin siihen siirtyminen onnistuu sitten, kun tilanne sitä vaatii.

Suurkunnasta tulisi alueeltaan laaja, mutta asukasluvultaan juurikin Lehdon mallin mukaan elinkelpoinen.

Kuntakysymyksessä on turha odottaa nopeita ratkaisuja, sillä omaan kuntaan suhtaudutaan aina suurella tunteella. Sen tietävät päättäjätkin. Siksi tosiasiasta on helpompaa ja mukavampaa vain vaieta.

Vakava julkinen keskustelu kuntien tulevaisuudesta olisi kuitenkin jo aloitettava.

Puuttuu vain se rohkea kuntapäättäjä, joka uskaltaisi ottaa lähes kaikkien kantahämäläisten vihat niskaansa ehdottamalla ensimmäisenä kuntien yhdistämistä.