fbpx
Uutiset

Koiratanssissa kukin jammaa omalla tyylillään

Punainen kukka putoaa pikkuisen Anni-koiran suusta matolle. Se ei Annin tahtia haittaa. Se tepsuttaa häntä heiluen emäntänsä Mari Väänäsen vanavedessä Janakkalan koirakerhon harjoitushallissa.

Tervakoskelainen Väänänen ja 10-vuotias welsh corgi Anni tanssivat. Vaikka musiikki ei juuri nyt soi, meneillään on kevyt harjoitus ennen koiratanssin sunnuntaisia SM-kisoja.

-Vanhenevan koiran kanssa en tee mitään kovin kummoisia temppuja, vaan perustan ohjelman iloiseen menoon. Koira pysyy tanssin avulla sekä kropaltaan että mieleltään vetreänä, Väänänen kertoo.

Ei Väänänenkään osattomaksi jää. Koiratanssi on paitsi hauskaa, myös lievittää hänen omaa kisa- ja esiintymisjännitystään.

Sana “koiratanssi” ei tee täyttä oikeutta lajille, joka on alkanut kiehtoa suomalaisia koiraharrastajia muutamana viime vuonna. Vaikka taustalla soi musiikki ja esityksestä pyritään tekemään rytmikäs, mistään koiramaailman salsakerhosta ei ole kyse.

-Englanninkielinen nimi freestyle eli vapaa tyyli kuvaa lajia paremmin. Koiratanssi sanana aiheuttaa varmasti mielenkiintoisia mielikuvia, nauraa Väänänen, joka kuuluu sekä Janakkalan koirakerhon että valtakunnallisen koiratanssiyhdistyksen Tahtitassujen hallitukseen.

-Kyse on tottelevaisuusliikkeiden ja vapaavalintaisten temppujen yhdistämisestä. Mitään pakollista koiratanssissa ei ole, vaan siinä voi käyttää hyväksi omia ja koiran vahvuuksia. Tanssitaitokaan ei ole välttämätön.

Mari Väänäsen ja Annin menoa on hauska katsella. Anni kieppuu emäntänsä jalkojen ympäri, kantaa tavaroita ja nostelee rytmikkäästi käpäliään.

Suomeen koiratanssi on tullut Englannista ja Yhdysvalloista, missä lajia on harrastettu jo reilut kymmenen vuotta. Laji syntyi – kuten monet asiat – puolivahingossa.

Tottelevaisuusnäytökseen keksittiin yhdistää musiikki.

-Koirantanssilla ei ole mitään tekemistä minkään sirkusnäytösten kanssa, vaikka Amerikassa lajilla on jo erillinen showlinja. Suomessa pääpaino on koirassa, jota ohjaaja omalla liikkumisellaan tukee. Koiria ei pueta eikä koristella, Väänänen painottaa.

Janakkalan SM-kisat ovat järjestyksessä neljännet.

Kilpailuihin osallistuu 13 koiraa omistajineen. Suomen mestaruudesta skabattaessa luokkia on vain yksi, mutta pitkin vuotta pidetään useita pienimuotoisia kisoja, joissa on erikseen tasoluokat.

Koiratanssi ei katso karvojen väriä tai koiran kokoa tai rotua. Vuosittain järjestetään vajaat kymmenen kilpailua, joihin voivat osallistua kaikenlaiset koirat ohjaajineen.

Menot