Uutiset

Koita näitä miellyttää

Onko suuri kaunista? Onko enempi parempi? Kyllä on, jos katselee millaisia pakkauksia hypermarketeista roudataan farmariautoihin viikonloppuisin.

– Aika filosofisia kysymyksiä. Ei sinulla olisi yhtään helpompia, nauraa Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Katja Järvelä.

Järvelä on paneutunut tutkimuksin pakkauksiin ja istunut samassa työpajassa kuluttajien pakkausalan toimijoiden kanssa. Hän on havainnut, että kuluttajilla on hyvin erilaisia tarpeita ja tuottajilla aitoa halua tyydyttää niitä.

Kinkkiseksi tilanteen tekee se, että yksi ja sama asiakas haluaa gigamegamaksipussin karkkia ja neljä siivua ohutta kalkkunaleikettä.

– Kuluttajakentän pirstaloitumisesta puhutaan väsymiseenkin asti. Tuottajien on vaikea löytää selkeitä kuluttajaryhmiä. Tällä hetkellä pakkaava teollisuus elää kuitenkin sen faktan kanssa, että pienet taloudet ovat lisääntyneet eikä se trendi näytä muuttuvan, sanoo Järvelä.

Hammastahnaa kilotavarana

Jari Lehessaaren luulisi yksin asuvana miehenä kuuluvan ryhmään, joka suosii pieniä pakkauskokoja. Mutta ei.

– Ostan mieluummin enemmän, ettei tarvitse kaupassa koko ajan ravata. Olen joskus miettinyt, että ostaisin koko vuoden kiintiöt kerralla. Kaapeissa olisi kunnon hamsterityyliin paaleittain hiustenpesuainetta, hammastahnaa, röökiä.

Lehessaaren mielestä pakkauskoon kannalta oleellisempaa onkin suhde ostamiseen kuin perheen pääluku tai todelliset tarpeet. Yksi tykkää shoppailla ja hakee nuppineulansa kaupasta yksitellen. Toinen ostaa ämpärillisen, josta riittää vielä kuolinpesällekin jaettavaa.

– Olisihan se makeeta, jos kaikki olisi isompaa. Hammastahnatuubia voisi pitää vessan lattialla pystyssä, ja keittiön nurkassa olisi ihan sisustuselementtinä järjettömän iso Fairy-pullo, kehittelee Lehessaari.

Ahti Vainio on seuraillut kuluttajien tapoja ja tottumuksia liki kolme vuosikymmentä. Hämeenlinnan Prisman päivittäistavaravastaavana hän tietää mistä puhuu.

– Enää ei osteta kokonaista sikaa.

Vainion mielestä megapakkausten suosion piikistä on jo muutama vuosi aikaa. Suuntaus on sellainen, että perheissäkin tyydytetään kerrallaan päivän nälkää, ja siihen riittää pienten pakkausten sisältö.

– Enää ei tehdä isolle perheelle monen päivää ruokaa kerralla, vaan ollaan menty pikaruokakulutukseen, sanoo Vainio.

Isosta pakkauksesta syödään isosti

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Panzar on juuri palannut Yhdysvalloista, supersize-ajattelun syntysijoilta.

– Siellä vasta isoja paketteja olikin. Jos halusit limua, piti ostaa kahden litran saavi, naureskelee Panzar.

Hän kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jossa osoitettiin, että mitä lähempänä ruokaa on, sitä enemmän syödään. Ja mitä isompi pakkauskoko on, sitä isommin maistuu.

– Mikä tuntuu aika hassulta. Minulle ei mene jakeluun, miksi pakkauskokoja täytyy kasvattaa, ihmettelee professori.

Lehessaari arvelee, että yksi syy suuruuden tavoitteluun juontaa lähihistoriasta.

– Vanhemmat ihmiset vetävät voin syvälle näkkileivän kuoppaiselle puolelle, koska he muistavat hyvin ajan, jolloin leivälle ei ollut laittaa yhtään mitään.

Panzar näkee isot pakkaukset yhteneväisinä muiden ajatusmallien kanssa.

– Meidän yhteiskunnassamme on läpitunkevana kasvuideologia. Koko talousjärjestelmä perustuu kasvuun, miksei siis myös pakkauskoot? (HäSa)