Uutiset

Kokoomus esittää osin maksutonta varhaiskasvatusta, ryhmäkokoihin apua vain "haastaville alueille" – perhevapaisiin 6+3+3-malli

Kokoomus julkaisi lapsi- ja perheohjelman: tärkeimpänä perhevapaat ja varhaiskasvatus, päiväkodeista osin maksuttomia, pienituloisten alueiden päiväkoteihin ja kouluihin tasa-arvorahaa, perhevapaisiin 6+3+3-malli. Väestöliitto vaatii muutoksia pienituloisten vanhempien sosiaaliturvaan.
Kokoomuksen lapsi- ja perheohjelman esitteli opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kuvassa) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo. Arkistokuva.

Perhevapaauudistuksen on oltava seuraavan hallituksen työlistan kärkisijoilla.

Näin linjaa kokoomus, joka julkaisi tänään lapsi- ja perheohjelmansa. Ohjelmassa esitetään 66 toimenpidettä lapsi- ja perhepolitiikan kehittämiseksi.

Kokoomus esittää perhevapaisiin niin sanottua 6+3+3-mallia, jossa isälle ja äidille on korvamerkitty kolmen kuukauden vapaajaksot ja kuuden kuukauden osuuden voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista.

– Uudistus on mahdollista toteuttaa monilta osin kustannusneutraalisti, mutta jos vaaditaan rahallisia panostuksia, niin olemme valmis niitäkin harkitsemaan, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Kustannus uudistukselle voi nousta enintään muutamiin kymmeniin miljooniin, kokoomus arvioi.

Kustannusneutraalit osat seuraavat Grahn-Laasosen mukaan positiivisiksi arvioiduista naisten työllisyysluvuista ja korotetusta ansiosidonnaisesta, joka kompensoidaan kotihoidon tukea porrastamalla.

Lisäksi kokoomus esittää jouston lisäämistä työn ja perheen yhdistämisessä esimerkiksi osa-aikaisuuden ja etätyön helpottamiseksi lastenhoidon ohessa.

Varhaiskasvatuksesta osin maksutonta

Varhaiskasvatukseen kokoomus esittää maksutonta osa-aikaista (20 tuntia viikossa) mallia.

Maksuttomuuteen edetään kokoomuksen mallissa asteittain varhaiskasvatusmaksuja alentamalla.

– Hintalappu varhaiskasvatuksen osittaiselle maksuttomuudelle on noin 100 miljoonaa euroa. Kyse on arvovalinnasta, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo.

Sivistystyönantajien ja Tilastokeskuksen laskelmien mukaan varhaiskasvatuksesta on leikattu nykyisen ja viime hallituksen toimesta noin 30 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on puolestaan kokoomuksen mukaan korotettava alentamalla varhaiskasvatusmaksuja.

Ohjelmassa ei esitetä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämistä. Nykyisen, vuonna 2016 muutetun varhaiskasvatuslain mukaan yhtä aikuista kohtaan voi olla kahdeksan lasta entisen seitsemän sijaan.

– Emme voi luvata kohtuuttomia, siksi priorisoimme haastavilla alueilla toimivia päiväkoteja, Grahn-Laasonen sanoo.

Haasteellisilla alueilla Grahn-Laasonen tarkoittaa päiväkoteja, jotka sijaitsevat alueilla, jossa keskitulot ovat alhaisia tai vieraskielisten osuus korkea.

Näillä alueilla toimiville kouluille ja päiväkodeille kohdennetaan kokoomuksen ohjelmassa tasa-arvorahoitusta, jota voidaan käyttää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen.

Orpo: Väestöennuste pysäytti

Huoli syntyvyydestä on ollut paljon esillä sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi uusimman väestöennusteensa viime perjantaina.

Jos syntyvyys säilyisi uusimman ennusteen mukaisella, pitkään laskeneella tasolla, Suomen työikäinen väestö vähenisi 57 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä.

– Väestöennusteen tulos oli odotettu, mutta silti pysäyttävä ja huolestuttava, Orpo sanoo.

Orpon mukaan laskenut syntyvyys uhkaa pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan rahoituspohjaa, kun työntekijämäärä vähenee.

Pienentyneistä lapsiryhmistä seuraa samalla vapautuneita resursseja päiväkodeissa, kouluissa ja muualla palveluverkossa. Kokoomuksen mukaan vapautuneita resursseja on käytettävä lapsipalveluiden kehittämiseen.

Huoli tulevaisuudesta vähentää lastenhankintaa

Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivurannan mukaan syntyvyyden nousemiseen voidaan vaikuttaa lisäämällä yhteiskunnan perhe- ja lapsimyönteisyyttä.

– Tärkeintä olisi luoda paremmat edellytykset sille, että perhe-elämä voidaan helpommin yhdistää työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun, Koivuranta sanoo Lännen Medialle.

Keskeinen syy lastenhankinnan lykkäämiselle on Koivurannan mukaan talouteen ja tulevaisuuteen liittyvissä epävarmuuksissa.

Niitä voidaan hänen mukaansa ehkäistä esimerkiksi sosiaaliturvan muutoksilla, työsuhteiden joustavuutta lisäämällä ja asuntopolitiikalla, joka lisää kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa perheellistyville.

– Nuorilla vanhemmilla pitäisi olla näkymä siitä, että tulevaisuus ja toimeentulo on turvattu.

Koivuranta korostaa, että syntyvyyteen vaikuttaa myös kulttuurin ja elämäntapojen muutokset. Poliittisilla päätöksillä syntyvyyteen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti.

– Monet jättävät lapset tietoisesti hankkimatta. Se on heidän päätöksensä, jota muiden tulee kunnioittaa.

Lapsilisiin tarvitaan lisäkannustimia

Väestöliitto vaatii, että seuraava hallitus saattaa loppuun lapsipolitiikan uudistamiseen tähtäävän kansallisen lapsistrategian, jonka valmistelu käynnistettiin tänä kesänä.

– Lapsistrategian pitää lähteä lasten oikeuksista, ja se pitää viedä käytäntöön kaikille politiikan alueille, Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta sanoo.

Koivuranta toivoo, että seuraava hallitus toimeenpanee strategian.

Uudistuksessa on Koivurannan mukaan tärkeää koota lasten ja nuorten palvelut mahdollisimman laajasti yhdelle luukulle. Kunnissa ja maakunnissa taas tulee jatkaa perhekeskusten muodostamista.

Sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että lapsiperheköyhyys saadaan vähenemään.

– Lapsilisäjärjestelmään tarvittaisiin mahdollisesti nykyistä vahvempia kannustimia, jotka huomioisivat etenkin pienituloisia.

Se tarkoittaa esimerkiksi korotettua lapsilisää ensimmäisestä lapsesta tai yleistä korotusta pienituloisten ja opiskelijoiden lapsilisään. LM-HäSa