Uutiset

Kokoomus ohittamassa keskustaa

Vuoden 2003 eduskuntavaalit olivat kokoomukselle suuri pettymys. Kun keskusta keräsi vaaleissa 24,7 ja kokoomus ainoastaan 18,6 prosentin äänisaaliin, oli pian vaalituloksen selviämisen jälkeen koko tavalla selvää, että kokoomuksella ei ole asiaa vaalien jälkeen koottavaan hallitukseen. Kokoomus joutuikin katselemaan sivusta, kun SDP ja keskusta jälleen löysivät toisensa.

Kokoomuksen kannatus on pysynyt lähes kaikissa kannatusmittauksissa yllättävän pienenä. Jostain syystä äänestäjät eivät innostuneet puolueen oppositiopolitiikasta. Toinen selittävä tekijä kokoomuksen vähäiselle kannatukselle oli varmasti nykyisen hallituspohjan suosio. Keskusta esiintyi eduskuntavaalien alla pontevasti, enemmän tai vähemmän suorasukaisia lupauksia jakaen, mikä ruokki käsitystä yhteiskunnallisista muutoksista.

Tällä hetkellä kokoomuksen kannatus on kasvussa. Helsingin Sanomien tuore selvitys kertoo puolueen kannatukseksi 21,7 prosenttia, missä on lisätystä kesäkuuhun 0,3 prosenttiyksikköä. Keskusta on HS-gallupin mukaan hienoisessa alamäessä: puolueen kannatusosuus on 22,8 prosenttia. Keskustan ja kokoomuksen ero on 1,1 prosenttiyksikköä edelleenkin keskustan eduksi.

Mielipidemittauksien merkitystä on turha liioitella, sillä politiikan ainoat oikeat kortit jaetaan puolueille eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. Kansan mielialojen kartoitus kuitenkin antaa viitteitä kehityksen suunnasta. Tässä mielessä HS-gallupin sanoma on selvä: keskustalla on aihetta huolestua, kokoomus puolestaan voi olla suosionsa kasvuun tyytyväinen.

Keskustan asema hallituksessa ei ole juuri nyt kadehdittava. SDP oli hetken hieman tuuliajolla, koska puolueen uusi puheenjohtaja Eero Heinäluoma oli hallituksen ulkopuolella. SDP ratkaisi, pienen vetkuttelun jälkeen, ongelman ja pesi samalla reippaalla otteella ministeriryhmänsä kasvoja. Puolue todisti pystyvänsä muuttumaan maailmassa, jossa uudistuminen on päivän sana.

Mikä on keskustan vastaveto? Sellaiseksi ei kelpaa Mari Kiviniemen nousu ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Paula Lehtomäen äitiysloman ajaksi. Keskusta näyttää luottavan Matti Vanhasen kansansuosioon. Keskustajohtaja joutuu esiintymään julkisuudessa myös presidenttiehdokkaana ja tämä saattaa johtaa siihen, että kansan silmissä keskusta tunnistetaan sille kielteisessä mielessä yhden henkilön puolueeksi.

Kokoomuksen kannatuksen kasvua saattaa hyvinkin selittää Sauli Niinistön presidenttiehdokkuus. Uudella puheenjohtajalla Jyrki Kataisella tuskin on mitään Niinistön tarjoamaan vetoapua vastaan, mutta selvä uhka tällaisella veljellisellä avulla toki on: miten käy kokoomuksen suosion ensi vuoden presidentinvaalien jälkeen? Silloin puolueen on pärjättävä ilman Niinistöä.

Kataisella on kokoomusjohtajana vaikea ja selkeä tehtävä. Hänen on kyettävä vähintään viemään puolueensa kakkostilalle vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. HS-gallupissa SDP on 25,6 prosentin osuudella ilman selittelyjä maan suurin puolue.