Uutiset

Kokoomusnuori opettelee sanomaan "ei"

Antti Ahosta kiinnostavat muun muassa marien ihmisoikeudet ja kunnallispolitiikka.

Puhe pulppuaa, kun Antti Ahonen avaa suunsa. Puhe polveilee Belgradista Marin tasavaltaan, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja lopulta kotikaupunkiin Riihimäelle.

Jossain ihmisoikeuksien ja lasten kotihoidontuen kuntalisän välimaastossa Ahonen kiehauttaa kahvit, luottamustoimia listatessa taas valmistuu kolme- ja puolivuotiaan Elisa-tyttären aamupuuro.

27-vuotiaan historian opiskelijan arkipäivät kuluvat tyttären ehdoilla. Vapaaksi jäävän ajan täyttävät luottamustoimet ja yhdistystehtävät, joita Ahoselle on vuosien aikana siunaantunut pitkä lista.

Mies on muun muassa Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja, Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsen ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja, maakuntavaltuutettu, Hämeen Kokoomusnuorten puheenjohtaja, sukuseuran puheenjohtaja ja Riihimäen reserviupseereiden hallituksen jäsen.

– On vaikea kieltäytyä sellaisesta, mistä on itse kovasti kiinnostunut. Kieltäytymistä olen opetellut ja jotain olen jo ymmärtänyt jättää väliin, aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen, Ahonen myöntää.

Politiikka pysyy elämässä

Ahosella on selvät sävelet tulevaisuuden suhteen: seuraavan viiden vuoden sisään pitäisi valmistua Helsingin yliopistosta historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi.

Tavoitteena on lisäksi päästä ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa ja pysyä mukana maakunta- ja kunnallispolitiikassa tulevaisuudessakin. Kun vielä maanpuolustus- ja turvallisuusasiatkin ovat lähellä sydäntä, haaveilee Ahonen vielä joskus lähtevänsä YK:n rauhanturvaajaksi. Ennen kaikkea tätä menee kuitenkin yksi asia edelle muiden.

– Mulle on tärkein asia maailmassa, että saan olla mahdollisimman paljon tyttäreni kanssa, yhteishuoltajuudesta entisen vaimonsa kanssa sopinut Ahonen sanoo.

Ahonen on vaikuttanut politiikassa 19-vuotiaasta lähtien, jolloin hän lähti mukaan kokoomuksen nuorisojärjestöön ja liittyi puolueen jäseneksi.

– 15-vuotiaana olin jo päättänyt, että haluan mukaan kunnallisvaaleihin ja politiikkaan. Vuosina 1993 ja 1994 olin vasta 16-vuotiaana mukana Raimo Ilaskiven presidentinvaalikampanjassa, Ahonen muistelee.

Valtuustoon Ahonen pääsi viime vaaleissa. Edellisellä kaudella mies joutui tyytymään vielä varavaltuutetun titteliin.

Belgradin tavoite toteutui

Ahosen poliittiseen uraan on kasvanut kansainvälinen sivujuonne, sillä Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtajana miehen vastuulla ovat erityisesti kansainväliset asiat.

Viimeksi luottamustoimet lennättivät Ahosen Belgradiin, jossa Ahonen osallistui noin sadan muun nuoren vaikuttajan kanssa Euroopan konservatiivinuorten kattojärjestön (YEPP) sekä Konrad Adenauer -säätiön yhteiseen konferenssiin.

Konferenssista palasi tyytyväinen mies, sillä kokoomusnuorten tärkein tavoite, kannanottoehdotus Marin tasavallan ihmisoikeustilanteesta hyväksyttiin Euroopan konservatiivinuorten yhteiseksi kannaksi.

Kokoomusnuoret ja YEPP vaativat nyt Venäjän hallitusta puuttumaan äärioikeistolaisen presidentti Leonid Markelovin hallinnon tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja vainoon, joka nuorten mukaan kohdistunut erityisesti suomensukuiseen marivähemmistöön.

– On totta, ettei meidän tai YEPP:n kannanotoilla ole suoraa käytännön merkitystä, mutta jos esimerkiksi Euroopan Neuvosto huomioi kantamme ja lausuu jotakin, on sillä jo paljonkin merkitystä, Ahonen perustelee saavutuksen tärkeyttä. (HäSa)