Uutiset

Kolmannes hyväksyisi pakkoliitokset

Runsas kolmannes suomalaisista hyväksyisi valtiovallan pakkotoimet kuntaliitosten aikaansaamiseksi, vaikka toimet kohdistuisivat omaan kotikuntaan.

Tulos ilmenee Kunnallisen kehittämissäätiön TNS Gallupilla teettämästä kyselystä.

Tulos yllättää, kun vielä muistetaan, että 15 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Kokoomuslaiset ja demarit suhtautuvat kaikkein myötämielisimmin pakkoliitoksiin, samoin kuin ammattijärjestöihin kuluvista akavalaiset. Näissä ryhmissä yli puolet näytti vihreää pakkoliitoksille.

Voimakkainta vastustus on keskustalaisten keskuudessa. Peräti 72 prosenttia heistä sanoo pakolle ei.

Kuntaliitokset herättävät ympäri maata voimakkaita tunteita. Jotain kertoo sekin, että jopa kolmannes kunnista väläytti mahdollisuutta erota Kuntaliitosta protestiksi, koska liitto teki yhteistyötä kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kanssa kuntareformin valmistelussa.

Kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus. Pakkoliitokset koetaankin äärimmäiseksi keinoksi. Ensi sijassa kuntaliitosten halutaan toteutuvan kuntien omasta halusta.

Pakkoliitokset tulivat esille Virkkusen esiteltyä kuntareforminsa, joka perustuu siihen, että kuntarajat kulkevat tulevaisuudessa työssäkäyntialueiden mukaan. Kuntaministeri ei suoraan uhkailut asialla, mutta muistutti pakon mahdollisuudesta.

Suomessa on nyt alle neljäsataa kuntaa. Niiden määrä aiotaan puolittaa muutamassa vuodessa.

Kuntaministerillä on vahva uskoo siihen, että nykyistä selvästi suuremmat kunnat kykenevät tuottamaan palvelunsa pieniä halvemmalla. Samalla voidaan karsia hallintoa ja muita kiinteitä kuluja.

Ennen parempaa palvelua kuin hallintoa ja seiniä, kuuluu Virkkusen kommentti kuntaliitosten vastustajille.

Vaikka runsas kolmannes hyväksyisi jopa pakkoliitokset, ei kuntaministerin työsarka ole helppo. Kuntien itsenäisyyteen sisältyy paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja. Monille oma kunta on identiteettikysymys.

On myös kuntia, joilla on taloudelliset perustelut itsenäisyyteen. Palvelut tuotetaan kilpailukykyisesti ja talouskin on kunnossa.

Ministeriössä liitoksia ei kuitenkaan katsota kuntakohtaisesti, vaan haetaan kokonaisuuden kannalta parasta ja tehokkainta ratkaisua.

Tällaisella järjestelyllä päästään myös siihen, että kuntakohtaiset suuret erot palveluiden hinnoissa ja saatavuudessa pienenevät.

Kuntakentällä joutuvat hyvin toimeentulevat kunnat ottamaan huomaansa heikompia. Valtiovalta voi sitten hyvittää ratkaisuja valtionosuuksien kautta.

Vuoden kuluttua pidettävät kunnallisvaalit eivät helpota Virkkusen työtä. Keskusta kapinoi kuntareformia vastaan, samoin perussuomalaiset. Politikoinnissa ei saisi kuitenkaan unohtaa sitä, miten kuntalaisille tuotetaan tehokkaasti tasokkaat palvelut.

Päivän lehti

4.6.2020