Uutiset

Kolmannes nuorista toivoo lisää perheen yhteistä aikaa – riittämätön aika vaikuttaa niin terveyteen kuin koulunkäyntiin

THL:n mukaan riittämätön aika perheen parissa heikentää lasten ja nuorten terveydentilaa sekä kouluviihtyvyyttä. Arkistokuva. Kuva: Riitta Salmi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yli kolmannes lapsista ja nuorista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Tämä ilmenee kouluterveyskyselyssä 4.‒5. -luokkalaisten, 8.‒9. -luokkalaisten sekä toisella asteella opiskelevien vastauksista.

Näiden lasten huoltajista 40 prosenttia kokee, ettei perhe vietä riittävästi aikaa yhdessä.

THL:n mukaan perheen yhteinen aika on lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tärkeää. Lapset ja nuoret, jotka kokevat perheen yhteisen ajan riittämättömäksi, osallistuvat muita useammin kiusaamiseen, kokevat terveydentilansa huonommaksi, pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja kokevat yleisemmin yksinäisyyttä.

– Perheen merkitys ja rooli eivät vähene lapsen ja nuoren varttuessa. Kriittisissä siirtymävaiheissa vanhemmuuden tuki on erityisen tärkeä, kertoo THL:n erikoistutkija Nina Halme.

Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kaikki lapset ja nuoret kokevat kuitenkin olevansa tärkeä osa perhettään. Vain 2-3 prosenttia vastaajista koki, etteivät he ole tärkeä osa perhettään. Noin 75 prosenttia eli kolme neljästä vastaajasta koki olevansa elämäänsä vastaushetkellä tyytyväisiä ja pärjäävänsä.

Osallisuutta hyvä parantaa

THL:n mukaan osallisuutta olisi parannettava kouluissa, vaikka parannuksia on jo monin paikoin tehty.

Lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi niissä kouluissa, joissa oppilaat ja vanhemmat on otettu mukaan koulutyön suunnitteluun,

– Osallisuuden vahvistaminen on parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Osallisuus on uudessa opetussuunnitelmassa läpileikkaava periaate, joka tehdään näkyväksi koulun arkisissa vuorovaikutustilanteissa, toteaa opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta.

Kouluterveyskyselyssä lapsista ja nuorista noin 55–60 prosenttia vastaajista koki olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Noin kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa ja noin 9-12 prosenttia vastaajista koki, ettei ole tärkeä osa kouluyhteisöä.

Luokkayhteisön kohdalla 57–69 prosenttia vastaajista koi olevansa tärkeä osa luokkaa.

Kouluterveyskysely keräsi vuonna 2017 ensimmäisen kerran tietoa myös perusopetuksen 4.‒5. luokkaa käyviltä lapsilta ja heidän huoltajiltaan.

Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna 2019. Tietoja on kerätty perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen.