Uutiset

Kolme suomalaismeppiä äänesti tyhjää, kun EU-parlamentti päätti tuomita Navalnyin myrkytyksen – näin he perustelevat ratkaisuaan, joka huomattiin myös Venäjällä

Parlamentti pyytää oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen riippumatonta tutkintaa ja kehottaa jäsenmaita uusiin Venäjä-pakotteisiin. Eero Heinäluoman (sd.) mielestä päätöslauselma on kaukana Euroopan unionin neuvoston ja Suomen aiemmista kannoista. Myös Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) äänestivät tyhjää.
Eero Heinäluoma (sd.) oli yksi kolmesta suomalaisesta europarlamentaarikosta, jotka äänestivät viime viikolla tyhjää EU-parlamentin Venäjää koskevassa päätöslauselmassa. Heinäluoman kommentit noteerattiin myös venäläisessä uutistoimisto Tassissa. Kuva: Mauri Ratilainen
Eero Heinäluoma (sd.) oli yksi kolmesta suomalaisesta europarlamentaarikosta, jotka äänestivät viime viikolla tyhjää EU-parlamentin Venäjää koskevassa päätöslauselmassa. Heinäluoman kommentit noteerattiin myös venäläisessä uutistoimisto Tassissa. Kuva: Mauri Ratilainen

Euroopan parlamentti on tuominnut jyrkästi venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä. Parlamentti hyväksyi päätöslauselman viime torstaina 532 äänellä, kun 84 äänesti vastaan ja 72 tyhjää.

Suomalaisista europarlamentaarikoista tyhjää äänestivät sdp:n Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri sekä keskustan Mauri Pekkarinen. Kaikki muut Suomen 11 meppiä äänestivät päätöslauselman puolesta.

Suomalaismeppien äänestyskäyttäytyminen ei ole jäänyt huomioimatta venäläismediassa. Venäläinen uutistoimisto Tass uutisoi lauantaina, kuinka Navalnyin tapausta koskeva päätöslauselma ei ole sama kuin Suomen kanta.

Tass perustaa uutisensa Heinäluoman Ilta-Sanomille samana päivänä antamiin kommentteihin. Heinäluoma totesi äänestyksestä kysyneelle lehdelle, että päätöslauselma vaatii Venäjän täydellistä eristämistä ja Suomen linja on aivan päinvastainen.

Tass huomauttaa, että Heinäluoma edustaa Suomen johtavaa puoluetta ja että hän äänesti tyhjää, koska kannattaa riippumatonta tutkintaa ja pakotteista keskustelemista sen jälkeen.

Lännen Medialle Heinäluoma toteaa, että Suomessa sen paremmin hallitus kuin presidenttiään eivät ole esittäneet uusia pakotteita ennen kuin asia on tutkittu tai Venäjä kieltäytynyt tutkinnasta.

– Suomen linja on ollut rakentavan vuoropuhelun ja aktiivisen kanssakäymisen linja eikä Venäjän eristämisen ja uusien pakotteiden linja. Suomen asiallinen linja ja presidentti Niinistön aktiivisuus ovat myös tuottaneet tulosta, mikä näkyi Navalnyin saamisessa hoitoon Saksaan. Suurempien huutelijoiden todelliset aikaansaannokset ovat tässäkin asiassa vähissä, Heinäluoma kertoo sähköpostitse.

Kritiikkiä Nordstreamin torppaamiselle

Päätöslauselmassa pyydetään, että kansainvälinen riippumaton tutkinta käynnistetään välittömästi. Lisäksi parlamentti kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kunnianhimoisia rajoittavia EU-toimenpiteitä Venäjää vastaan ja vahvistamaan jo voimassa olevia toimia.

Tassin mukaan Venäjän parlamentin alahuoneen duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Leonid Slutsky kutsui EU-parlamentin päätöslauselmaa ”suoraksi ja karkeaksi puuttumiseksi Venäjän sisäisiin asioihin”.

Tyhjää äänestäneet suomalaismepit kertovat Lännen Medialle, että he tuomitsevat Navalnyin myrkytyksen sekä kannattavat riippumatonta tutkintaa ja syyllisten asettamista vastuuseen.

Tyhjän äänestämistä mepit perustelevat sillä, että pakotteita esitetään ennen kuin asiaa on tutkittu tai päätöslauselmaan mukaan otetut vaatimukset eivät liity Navalnyin tapauksen selvittämiseen.

Erityisesti mepit kritisoivat päätöslauselman kohtaa 15, jossa esitetään EU:n Venäjän-suhteiden kiireellistä uudelleenarviointia. Tähän liittyviä periaatteita ovat esimerkiksi Nordstream 2 -kaasuputkihankkeen pysäyttäminen ja vaatimus Venäjän kansainvälisestä eristämisestä.

Mukana on myös kehotus EU:n tuesta toisinajattelijoille, riippumattomille järjestöille ja tiedotusvälineille sekä avustuksesta venäläisen yliopiston perustamiseen EU-alueelle.

– Emme hyväksy, että Venäjä puuttuu länsimaiden vaaleihin tai tukee itselleen edulliseksi mieltämiään puolueita tai liikkeitä EU:ssa. EU:n ei siis pidä ryhtyä itsekään rahanjakajaksi tai toimijaksi Venäjän sisäpolitiikassa, Heinäluoma toteaa.

”Julkilausuma kaukana EU:n ja Suomen aiemmista kannoista”

Myös Mauri Pekkarinen pitää näitä vaatimuksia sellaisina, ettei niitä voi noin vain hyväksyä.

– Se teki vaikeaksi äänestää puolesta, että kuten monesti ennenkin, päätöslauselmiin sotketaan kaikkea sellaista, mitä jotkin maat tai mepit sinne haluavat. Päätöslauselmassa on vaatimuksia, jotka eivät oikein sovi tuohon yhteyteen. En tietysti halunnut äänestää vastaan, niin päätimme äänestää tyhjää.

Pekkarinen kritisoi erityisesti vaatimusta Venäjän eristämisestä, koska esimerkiksi Kiinaa kohtaan ei ole esitetty samanlaisia vaatimuksia.

– On aika monta maata, joiden kanssa ollaan kaiken aikaa ja paljon tekemisissä, vaikka demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole kovin korkealla tasolla. Mitä tulee Nordstreamiin, Suomen hallituskin on ollut sitä ratkaisua hyväksymässä, että tämä voidaan toteuttaa.

Heinäluoma kutsuu neuvotteluja julkilausumasta nyyttikesteiksi, johon jokainen ryhmä sai tuoda omat kovat vaatimuksensa ja kaikki otettiin mukaan.

– Lopputuloksena on julkilausuma, joka on kaukana Euroopan unionin neuvoston ja Suomen aiemmista kannoista. Siksi en voinut äänestää julkilausuman puolesta vaikka tuomitsenkin yksiselitteisesti Navalnyin myrkytyksen ja kannatan asian riippumatonta selvittämistä ja syyllisten rankaisemista, Heinäluoma sanoo.

Mepit haluavat tutkimukset ennen pakotteita

Myös tyhjää äänestänyt Miapetra Kumpula-Natri viestittää, että hän kannattaa tutkintaa ennen pakotteita. Pakotteiden kohdalla hänen kantansa on ehkä.

– Eli kun on tutkittu, ketä pitää syyttää. Lisäksi pakotteissa voi edetä, jos Venäjä ei anna tutkimusten käynnistyä.

Heinäluoma on samaa mieltä.

– Venäjältä pitää vaatia asian riippumatonta selvitystä ja syyllisten rankaisemista. Jos Venäjä ei ole tähän valmis, on oltava valmius myös sanktioihin. Ensin kuitenkin tutkitaan ja vasta sen jälkeen hutkitaan. Jos Venäjä kieltäytyisi tutkinnasta, olisi se jo yksin raskauttavaa ja oikeuttaisi länsimaiden vastatoimet.

Heinäluoman mukaan parlamentin äänestyksen jälkeen hyväksymässä julkilausumassa puolet on kannatettavaa ja puolet vähemmän kannatettavaa.

– Kannatettavaa on vaatimus myrkytyksen selvittämisestä ja syyllisten rankaisemisesta. Huonoa on, että parlamentti vaatii pakotteita ennen kuin tutkimusta on tehty tai ennen kuin Venäjä on kieltäytynyt tutkimuksesta, Heinäluoma toteaa sähköpostitse.

Pekkarinen kertoo kannattavansa pakotteita sekä myrkytyksen tuomitsemista ja selvittämistä, vaikka äänestikin tyhjää.

– On ilman muuta selvää, että Navalnyin myrkytys pitää tuomita vahvasti ja voimakkaasti. Sekin on mielestäni ilman muuta selvää, että pakotteita pitää lisätä. Kannatan kaikkea tätä.

Mepit pyytävät välitöntä kansainvälistä tutkintaa

Parlamentti tuomitsee 17. syyskuuta hyväksymässään päätöslauselmassa jyrkästi johtavan oppositiopoliitikon ja korruption vastaisen venäläisen aktivistin Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä.

Koska myrkytyksessä käytettyä Novitšok-hermomyrkkyä voidaan kehittää ainoastaan valtion omistamissa sotilaslaboratorioissa ja koska yksityishenkilöt eivät voi sitä hankkia, parlamentin mukaan merkit viittaavat vahvasti Venäjän viranomaisten rooliin myrkytyksen takana. Mikäli jokin muu taho paljastuu syylliseksi, kyse olisi joka tapauksessa Venäjän kansainvälisten oikeudellisten sitoumusten rikkomisesta.

Mepit huomauttavat, että Navalnyin murhayritys oli osa järjestelmällisiä pyrkimyksiä vaientaa hänet ja muut toisinajattelijat tarkoituksena erityisesti vaikuttaa 11.–13. syyskuuta järjestettyihin Venäjän paikallisiin ja alueellisiin täytevaaleihin.

Päätöslauselmassa todetaan, että Aleksei Navalnyin tapaus on vain yksi esimerkki Venäjän harjoittamasta laajemmasta sisäpoliittisesta painostuksesta ja sen harjoittamista maailmanlaajuisista aggressiivisista toimista.

Mepit pyytävät käynnistämään välittömästi kansainvälisen tutkinnan Navalnyin tapauksesta sekä siitä, onko Venäjän kemiallisia aseita koskevia kansainvälisiä sitoumuksia rikottu.

Parlamentti kehottaa Venäjän viranomaisia yhteistyöhän, jotta syylliset saadaan teoistaan vastuuseen.

Parlamentti kehottaa EU-maita olemaan aktiivisia ja esimerkiksi ottamaan käyttöön kunnianhimoisia rajoittavia EU-toimenpiteitä Venäjää vastaan sekä vahvistamaan jo voimassa olevia toimia.

Päätöslauselmassaan mepit kehottavat lisäksi ottamaan käyttöön pakotemekanismeja, jotka mahdollistaisivat korruptoituneiden henkilöiden eurooppalaisten varojen keräämisen ja jäädyttämisen Aleksei Navalnyin korruptiontorjuntasäätiön havaintojen mukaisesti.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic