Uutiset

Kolmikantainen yksimielisyys perhevapaista voi jäädä löytymättä – Näkemyseroja kiintiöinnistä ja kustannusten jakamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo ensi viikolla perhevapaauudistuksen päälinjoista. Näkemyserot muun muassa vapaiden kiintiöinnistä voivat estää kolmikantaisen yksimielisyyden syntymisen. Se ei kuitenkaan sido hallituksen käsiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo ensi viikolla perhevapaauudistuksen etenemisestä. Kolmikantaisessa työryhmässä ei ole yksimielisyyttä uudistuksen toteutustavasta. Kuva: Silja Viitala
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo ensi viikolla perhevapaauudistuksen etenemisestä. Kolmikantaisessa työryhmässä ei ole yksimielisyyttä uudistuksen toteutustavasta. Kuva: Silja Viitala

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esittelee ensi viikolla mallin perhevapaauudistuksen päälinjat jatkovalmistelun pohjaksi. Jatkovalmistelua tarvitaankin, sillä uudistusta valmisteleva kolmikantainen työryhmä on vielä kaukana yksimielisestä esityksestä. Voi olla, ettei sellaista synny edes mahdollisella lisäajalla.

Tämä ei estä uudistuksen viemistä eteenpäin, jos hallitus niin haluaa. STT uutisoi perjantaina, että poliittinen yhteisymmärrys uudistuksen pääkohdista on löytymässä.

Pekonen on itse liputtanut niin sanotun 5+5+5 -mallin puolesta (Kansan Uutiset 21.8.). Mallissa vapaista olisi kiintiöity viisi kuukautta kummallekin vanhemmalle ja viisi kuukautta olisi vapaasti jaettavissa.

Lännen Median tietojen mukaan kyseinen malli on ollut pöydällä, mutta todennäköisempänä vaihtoehtona on käsitelty 1+7+7 -mallia. Malli perustuu ajatukseen, että raskaana olevalle kiintiöitäisiin kuukauden vapaa ja kummallekin vanhemmalle sen jälkeen seitsemän kuukautta, josta voisi antaa toiselle vanhemmalle enimmillään kolme kuukautta. Esillä on ollut myös mahdollisuus aloittaa ensimmäinen vapaakausi nykyistä myöhemmin raskaaksi tulemisen jälkeen, jolloin kausi vastaavasti jatkuisi pitempään.

Yhteistä molemmille esillä olleille malleille on yhteensä 15 kuukauden vanhempainvapaiden jakso nykyisen vajaan 12,5 kuukauden sijaan.

Uudistuksen hinnaksi on LM:n ja STT:n tietojen mukaan arvioitu yli sata miljoonaa euroa. Maksajiksi ovat joutumassa sekä työntekijät että työnantajat, sillä järjestelmää rahoitetaan työtulovakuutuksen kautta. On myös esitetty, että hallituksen tulisi osallistua kustannuksiin ainakin osittain. Kustannuksiin vaikuttaa osaltaan syntyvyyden kehitys. Jos syntyvyys pysyy alhaisena, kustannuspaineet helpottavat.

Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Tiettävästi juuri tiukoiksi koetut ennakkokirjaukset ovat jarruttaneet kolmikantaista valmistelua. Näistä toinen on kotihoidontuen säilyttäminen, joka on keskustalle kynnyskysymys. Näkemyseroja on myös siinä, miten ison osan vapaista tulisi olla vapaasti jaettavia. Pelkona on, että merkittävää muutosta nykytilanteeseen ei ilman tiukkaa kiintiöintiä tule, vaan isät siirtävät vapaasti jaettavaa osuutta jatkossakin äideille, jolloin tavoite naisten nopeammasta paluusta työelämään ei toteudu.

Toisaalta, koska perhevapaiden uudistaminen ei Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta onnistunut, ilmassa on myös näkemyksiä, joiden mukaan nyt on aika toteuttaa uudistus ylipäätään ja parannella sitä tarvittaessa myöhemmin.

Jos uudistus halutaan voimaan jo ensi vuoden alusta, lausunnoille tuskin saadaan yksimielistä mietintöä. Näkemyserot vapaiden kiintiöinnistä ja vapaavalintaisesta jaosta ovat sen verran merkittävät, että hallitus voi mahdollisesta lisäajasta huolimatta joutua viemään uudistuksen maaliin ilman työryhmän yksimielistä tukea.

Juttua on päivitetty klo 18.50. Jutun tietoja on täydennetty uudistuksen etenemisen osalta.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic